Vuoden 2023 postimerkkijulkaisut

Vuoden 2023 aikana julkaistiin yhteensä 41 postimerkkiä. Nykyään julkaisupäiviä näyttää olevan 4 per kalenterivuosi, 2 keväällä (nyt 19.1. ja 9.5.) ja 2 syksyllä (nyt 6.9. ja 8.11.). Näistä 39 sisältyi Postin ennakkosuunnitelmiin ja sen lisäksi – todennäköisesti kuluttaja-asiakkaiden palautteen myötävaikutuksella julkaistiin Suomi Natossa-merkki (linkki) 6.9. sekä Martti Ahtisaaren surumerkki (linkki) 15.12.

Seuraavassa ko. julkaisut esitetään aiheittain ja ilmestymispäivien järjestyksessä. Alkuvuoden 2023 postimerkit esiteltiin aiemmin lyhyemmin (linkki), mutta tässä blogissa on täydennetty mukaan myös postimerkkien ensipäivänkuoret niissä olevan ensipäivän erikoisleiman sekä kuoritaiteen vuoksi. Samoin mukana ovat postimerkkiarkit-, vihkot tai blokit, siinä muodossa kuin niitä myydään. Sekä lopuksi itse hankkimiani maksimipostikortteja.

Tekstit on lainattu Postin tiedotteista, johon olen hankkinut luvan Postin viestinnästä.

Postimerkit 19.1.2023

Ystävänpäiväpostimerkeissä nähdään söpöjä eläimiä – mm. kissoja, koira, oravia ja joutsenia – hempeissä sävyissä. Ystävänpäiväpostimerkkien kuvitukset on tehnyt taidemaalari Hanna-Maria Mainelakeus. Taideyrittäjää työllistävät mm. tilaustyöt, taulut, oman tuotannon taidekankaat ja oma vaatemerkki. Mainelakeus on tehnyt myös isoja fotorealistisia seinämaalauksia. Tärkeä ystävä on 10 merkin arkki, jossa on 5 erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Mainelakeus maalasi merkkien alkuperäiskuvat kankaalle akryylimaaleilla siveltimellä. ”Postimerkkien pieni koko toi suunnitteluun omat haasteensa. Karsin kuvien yksityiskohtia ja kiinnitin erityisen paljon huomiota värieroihin ja kontrasteihin. Postimerkkien kuviin jäi hienosti maalauksellisuutta, mikä olikin tavoitteena”, Mainelakeus kertoo.

Hanna-Maria Mainelakeus on taideyrittäjä, jota työllistävät mm. tilaustyöt, taulut, oman tuotannon taidekankaat ja oma vaatemerkki. Hän on tehnyt myös isoja fotorealistisia seinämaalauksia.

Ystävänpäiväpostimerkkien graafisen suunnittelun on tehnyt Paula Silvander.

Kukkien kieli – postimerkkien kukka-asetelmat muistuttavat 1600-luvun hollantilaisia asetelmamaalauksia. Merkit on suunnitellut taiteilija Kreetta Järvenpää, joka tunnetaan runsaista kukkakuvituksistaan mm. tapeteissa, mainoskuvissa, postikorteissa ja tauluissa.

Järvenpään kuvitukset perustuvat valokuviin. ”Käytän kameraa ja luonnonvaloa ja kukkien maalaukselliseen kuvaamiseen. Teen kuviin jälkikäsittelyt kuvankäsittelyohjelmalla. Kukkien asettelu on tärkeä osa työtä ennen kuvaamista. Kiinnitän huomiota erityisesti kukkien muotoihin, kokoon, tekstuuriin ja väreihin.”

Kukat ovat Järvenpään mukaan monipuolinen ja ajaton materiaali. ”Ne muuntautuvat ja muuttuvat elämänsä aikana vähän niin kuin me ihmisetkin. Tavoitteena oli tehdä postimerkkeihin ilmavat ja samaan aikaan täyteläiset kuvat. Postimerkkikoossa tehtävä oli haastava, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen”.

Järvenpää käyttää kukkatöissään aina mahdollisuuksien mukaan Suomessa kasvaneita kukkia. Postimerkeissä nähdään mm. jaloleinikkejä ja tulppaaneja.

Postimerkkien graafisen suunnittelun on tehnyt Ilkka Kärkkäinen. Kukkien kieli on 10 merkin arkki, jossa on 2 erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Arabian astiat ovat olleet vuonna 2023 suomalaisten arjessa ja pöydissä jo 150 vuotta. Posti julkaisee Arabian tasavuosien kunniaksi kaksi postimerkkiä, joissa esitellään Arabian vanhempaa ja uudempaa tuotantoa.

”Arabian tuotanto on ollut laaja, joten merkkeihin valittavien kauniiden astioiden ja kuvioiden osalta oli runsaudenpulaa. Valitsin tuotteet sen mukaan, miten niiden värit ja kuviot toimivat postimerkin pienessä koossa”, postimerkit suunnitellut Ilkka Kärkkäinen kertoo.

Arabian retro-postimerkissä esitellään Ulla Procopén Valencia-lautanen, Raija Uosikksen Pomona-sarjan kannu ja hillopurkki sekä Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin klassinen Armi-kahvikuppi.

Uudempien tuotteiden Arabia-merkin astiat ovat Esteri Tomulan Esteri-kannu, Birger Kaipiaisen Sunnuntai-lautanen, Irina Viippolan Mainio Sarastus -kupit sekä Kati Tuominen-Niittylän ja Kristina Riskan suunnittelemat Koko-sarjan kulhot.

Arabia-postimerkeissä on ensi kertaa mukana 2D-viivakoodi, joka helpottaa merkillä varustettujen lähetysten koneellista lajittelua. Arabia 150 vuotta on 10 merkin arkki, jossa on 2 erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Kultainen lahja on tyylikkään yksinkertainen ja monikäyttöinen postimerkki, joka sopii erilaisiin onnitteluihin, kutsuihin tai muuten vaan juhlaviin yhteyksiin. Persoonallisella hammastuksella varustetun merkin on suunnitellut monille postimerkkien käyttäjille tuttu graafikko Klaus Welp. Kultainen lahja postimerkkiarkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä.

Postimerkit 9.5.2023

Eurooppalaiset postihallinnot julkaisevat toukokuussa yhteisen postimerkin, jonka teemana on rauha. Julkaistava postimerkki valittiin PostEuropin järjestämän suunnittelukilpailun kautta. Kilpailuun lähetettiin 29 työtä, joista voittajaksi valittiin Luxemburgin postin ehdotus. ”Rauhansymboliksi suunnitellun postimerkin väripaletti yhdistää kaikkia maailman kansoja”, kilpailun voittaneet suunnittelijat Linda Bos ja Runa Egilsdottir kertovat. Europa – Peace -postimerkkiarkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä.

Europa-Piece (Rauha)-sarjan postimerkit on esitelty erikseen (linkki) ja kerään ne myös osana Ukrainan sotaan liittyvää kokoelmaani (linkki).

Kuvassa 6 näkyvissä rullapostimerkeissä esitellään kauniita suomalaisia kansallismaisemia, joissa nähdään sekä luonnon muovailemia että ihmisten rakentamia maisemia. Merkit ovat seuraavilta paikkakunnilta: Koli (valokuva: Jani Riekkinen), Kyrönjokivarsi (Aarno Isomäki), Tammerkoski (Juhana Konttinen), Snappertuna-Fagervik (Antero Aaltonen), Saaristomeri (Anne Saarinen), Pallastunturit (Heikki Ketola) ja Tapiola (Timo Viitanen). ”Oli ilo päästä suunnittelemaan merkit ja uppoutua itse upeiden kuvien kautta kansallismaisemien äärelle”, kertoo merkit suunnitellut graafikko Stiina Hovi. ”Lukemattomat silmäparit ovat katselleet näitä näkymiä sukupolvesta toiseen. Katsojat ovat kokeneet samaa ihastusta, mielenrauhaa ja ehkä jopa ylevyyttä niiden äärellä. Vaarat, harjut ja tunturit sekä aava lakeus, meren voima – kaikki saavat ihmisen tuntemaan itsensä pieneksi, mutta samalla osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta”, Hovi kuvailee. Kansallismaisemia ilmestyi sadan merkin rullassa, jossa on 7 erilaista kotimaan ikimerkkiä. Joissain tiedotteissa näkynyt Punkaharjun merkki julkaistiin vasta 11.9.2024, osana Kansallismaisemia II-sarjaa.

Kevät on onnittelujen aikaa. Tuhansista suunnittelemistaan postikorteista ja muista kuvituksista tuttu Virpi Pekkala valitsi onnittelupostimerkkien aiheeksi keijut ja kukkaset. ”Keijut toimivat kevätpostimerkeissä onnitteluiden ja juhlien seremoniamestareina. Keijut ovat ystävällisiä ja lempeitä satuolentoja, jotka ovat jo lapsuuden saduista alkaen kiehtoneet mielikuvitustani”, Pekkala kertoo. Kevättä ilmassa on 10 merkin arkki, jossa on 5 erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Postimerkit 6.9.2023

Posti julkaisi 6. syyskuuta postimerkkejä, joilla juhlistetaan Finnairin ja Museoliiton 100-vuotispäiviä. Syyskuussa julkaistiin myös Postin taidepalkinnon saaneen taidevalokuvaaja Christoffer Relanderin postimerkit.

Vuonna 1923 perustettu Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen operoivista lentoyhtiöistä. Tänä päivänä se on verkostolentoyhtiö, joka tarjoaa kattavat lentoyhteydet Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Finnair on toiminut koko historiansa ajan suomalaisten porttina maailmalle. ”Postilla on ollut oma tärkeä roolinsa Finnairin historiassa, sillä ensimmäinen lentomme kuljetti postia Helsingin Katajanokalta Tallinnaan ja lennoillamme kulkee edelleen paljon postia”, Finnairin viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist kertoo.

Postimerkki edustaa ajattomuutta ja yksinkertaisuutta, johon myös Finnairin brändi yhdistetään. ”Postimerkki on hieno lisä juhlavuoteemme, joka on näkynyt pitkin vuotta lentokoneissamme, kampanjoissamme ja sosiaalisen median kanavissamme”, Tallqvist sanoo.

Ilkka Kärkkäisen suunnittelemassa 100-vuotispostimerkissä on kaunis liike ja Finnairin tuttu sinivalkoinen maailma.

”Finnair on yksi suomalaisuuden ikoneista ja juhlamerkin suunnittelu on graafikolle suuri kunnia. Olen aina ihaillut Finnairin graafista tyyliä. Erityisesti Erik Bruunin julisteet ovat tehneet suuren vaikutuksen. Myös Kyösti Variksen suunnittelema Finnairin logo on syöpynyt jokaisen suomalaisen mieleen”, Kärkkäinen sanoo.

Posti julkaisee Suomen museoliiton 100-vuotispäivän kunniaksi postimerkit, joissa esitellään 10 erilaista museota ja esineitä niiden kunkin kokoelmista. Oman postimerkin saavat Hiihtomuseo, Musiikkimuseo Fame, Auton ja tien museo Mobilia, Museo Leikki, Museokeskus Vapriikki, Poliisimuseo, Turun museokeskus, Suomen lasimuseo, Saamelaismuseo Siida ja Kansallismuseo. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastasi Anssi Kähärä.

Suomen Museoliitto edustaa, kouluttaa ja kehittää suomalaista museokenttää sekä auttaa museoita menestymään. Museoliitto ajaa museoiden asiaa ja tuo suomalaisia museoita esiin. Liitto tunnetaan etenkin Museokortti-palvelusta, jolla on yli 250 000 aktiivista käyttäjää.

Suomessa on 151 ammatillisesti hoidettua museota. Monella museolla on useita erillisiä museokohteita, joita on yhteensä 326. Kuvassa 9 on erilaista museota ja kolme esinettä niiden kunkin kokoelmista. Museot ovat eri puolilta maata Helsingistä Inariin. ”Valitsimme mukaan otettavat museot ja esineet yhteistyössä Postin kanssa. Merkeissä nähdäänkin merkittäviä ja muuten huomionarvoisia helmiä kulttuurihistoriallisten ja erikoismuseoiden kokoelmista”, kertoo Museoliiton konsernin viestintäpäällikkö Miisa Pulkkinen.

Merkkien graafisesta suunnittelusta vastaa Anssi Kähärä. ”Projekti oli haastava aiheiden paljouden vuoksi. Kyseessä oli iso palapeli, jossa haettiin kompromissia sisällön ja visuaalisuuden kanssa. Selkeä konsepti auttoi kokonaisuuden hahmottamisessa suunnittelun eri vaiheissa”, Kähärä sanoo.

Museoliiton Miisa Pulkkinen sanoo, että juhlamerkit ovat omiaan herättämään vilkasta keskustelua. ”Esimerkiksi Museo Leikin juhlamerkin hauskat kurkkumopo, Kimble ja Hakka tuovat monia muistoja lapsuudesta. Monet muutkin esineet ovat tuttuja ja herättävät keskustelua.”

Museoiden keskeinen tehtävä on tallentaa tietoa menneisyydestä ja myös nykyisyydestä dokumentoinnin keinoin. ”Museot tallentavat tietoa aikamme merkittävistä ilmiöistä, jotta voimme tutkia ja ymmärtää niitä myös tulevaisuudessa. Korona-ajan ilmiöt tai Nato-kynä kertovat tästä ajastamme”, Pulkkinen korostaa.

Posti myönsi vuoden 2023 postimerkkitaidetta edistävän palkinnon ahvenanmaalaiselle taidevalokuvaaja Christoffer Relanderille, joka tunnetaan meillä ja maailmalla ihmishahmoja ja luontoa yhdistävistä monivalotetuista valokuvistaan. Posti haluaa nostaa taidepalkinnolla postimerkkien ja taiteen arvostusta ja asemaa.

Syyskuussa julkaistujen postimerkkien aiheena on kaksi Relanderin valokuvaa: Perfume vuodelta 2013 ja Butterfly Mind II vuodelta 2023.

”Kuvasarja jatkuu edelleen ja siitä on tullut vuosien mittaan yhä henkilökohtaisempi projekti. Tuoreeseen Butterfly-merkkiin kuvasin omaa tytärtäni”, Relander kertoo.

Relanderia kiehtoo, että monivalotuksen avulla kuvia voi tehdä, ei vain ottaa. ”Kuvan tekeminen muistuttaa maalaamista ja visuaalista suunnittelua. Graafikon koulutus antaa hyvän pohjan muotojen ja siluettien hallintaan.” Luonto ja metsät ovat olleet tärkeä osa Relanderin elämää lapsesta saakka. ”Puiden, lehtien ja oksien muodoissa ja kuvioissa on jotain inhimillistä. Lehtipuut ja erityisesti tammet ovat suosikkejani.” Ihmisiä kuvatessaan Relander haluaa keskittyä yksilön sijaan yleisemmin ihmishahmoon. ”Kun kuvien ihmiset ovat anonyymejä, katsojalle jää enemmän omaa tulkinnan varaa. Tunnistettavat persoonat veisivät liikaa huomiota itseensä.”

Posti julkaisee 6. syyskuuta 2023 Suomen Nato-jäsenyyttä juhlistavan postimerkin. Posti täyttää julkaisupäivänä 385 vuotta.

”Postimerkki on aikansa kuva. Sillä voidaan nostaa esille ajankohtaisia asioita ja kunnioittaa historiallisia merkkihetkiä. Tällaisia ovat olleet muun muassa Suomen EU-jäsenyys ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla”, kertoo Design Manager Tommi Kantola, joka vastaa postimerkkien taiteilijavalinnoista ja taidetöiden ohjauksesta.

Postimerkin suunnittelu käynnistyi heti, kun Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023. ”Saimme näin merkin mukaan syyskuun postimerkkien julkaisuerään. Postimerkkejä julkaistaan neljä kertaa vuodessa”, Kantola kertoo.

Historian aikana lukuisat maat ovat julkaisseet Nato-aiheisia postimerkkejä. Posti tulee huomioimaan postimerkillä myös Ruotsin Nato-jäsenyyden, kun maasta tulee jäsen. Nato-merkit ovat kysyttyjä keräilijöiden keskuudessa maailmanlaajuisesti. ”Postimerkkiin on valittu jokaisen jäsenmaan lipusta yksi väri ja tehty siitä värikäs raidoitus, joka symboloi Nato-yhteisöä”, kertoo postimerkin suunnitellut Ilkka Kärkkäinen. Kärkkäisen mukaan merkin tyyli on skandinaavisen pelkistetty, mutta samalla kuitenkin informatiivinen ja näyttävä.

Suomi Natossa -postimerkkiarkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä. Merkin painosmäärä on miljoona kappaletta.

Postimerkit 8.11.2023

Joulupostimerkit esittävät vuonna 2023 Minna Lehväslaihon kuvittamia iloisia eläinhahmoja. Kotimaan ikimerkissä Joulukranssi nähdään touhukkaita oravia joulukranssissa. Kotimaan joulutervehdyksen halvemmassa merkissä Jouluiloa hilpeät pöllöt keikkuvat talviomenapuussa.

Minna on ollut pienestä asti kiinnostunut eläimistä ja erityisesti pöllöistä. ”Minun mummulla oli täytetty pöllö, ja piirsin sille lapsena ystäviä. Piirrän pöllöjä edelleen, ja ne ovat ehtineet jo aika moneen paikkaan mukaan. On hienoa, että ne pääsevät esittäytymään myös talvipostimerkeissä.”

Myös joulupostimerkin omenapuun takana on tarina. ”Meillä on mökin kuistin edessä talviomenapuu, jonka omenat ovat tosi tiukasti kiinni oksissa. Odotan syksyisin ensimmäisiä lumisateita ja sitä, että omenoiden päälle kertyy ihanasti lunta. Punaiset omenat liittyvät muutenkin jouluun, joten otin talviomenat mukaan merkkiin”; Minna kertoo.

Minna on piirtänyt paljon eläinhahmoja, joten joulumerkkeihin valittavista eläimistä oli runsaudenpulaa. ”Meillä on kotona kuusi kissaa ja luonnostelin niitäkin merkkeihin mukaan, mutta lopulta päädyimme valitsemaan joulun kotimaan ikimerkkeihin oravat ja joulukranssin.

”Tänä vuonna halusimme joulupostimerkkejä, jotka saavat ihmiset ilahtumaan ja hymyilemään. Postikorttikuvituksiin erikoistuneen Minna Lehväslaihon värikkäässä kuvitustyylissä on juuri sitä tunnelmaa, mitä haettiin”, kertoo Postin Design Manager Tommi Kantola, joka vastaa postimerkkien taiteilijavalinnoista ja postimerkkitaidetöiden ohjauksesta.

Ikimerkki Jouluiloa julkaistaan 20 merkin arkissa. Joulutervehdyksen ikimerkki (symbolina lumihiutale) on postimerkki, jolla voi postittaa joulutervehdykset hinnalla kotimaassa (myös Ahvenanmaalle). Joulutervehdyksen ikimerkki on nimensä mukaisesti sopiva merkki edullisempaan ja aikaisempaan postittamiseen myös seuraavana vuonna. Joulun kotimaan ikimerkki Joulukranssi julkaistaan 10 merkin arkeissa.

Ulkomaan ikimerkissä pöllöt ovat lähteneet hiihtämään ja luistelemaan.  Ulkomaan ikimerkki Talven riemua julkaistaan 10 merkin arkissa

Ulkomaan ikimerkki käy Priority-kirjeen ja -kortin postimaksuksi 20 grammaan asti Suomesta ulkomaille (ei voi postittaa Ahvenanmaalta).

Presidentti Martti Ahtisaaren surumerkki 15.12.2023

Posti kunnioittaa presidentti Martti Ahtisaaren muistoa julkaisemalla surumerkin 15. joulukuuta 2023.

Mustavalkoisessa postimerkissä on kuvituksena Ahtisaaren kuva ja tekstinä ”In Memoriam Martti Ahtisaari 1937–2023”. Postimerkin lisäksi julkaistaan ensipäivänkuori ja -leima. Kuoressa on tekstinä ”Rauha on tahdon asia”.

Surumerkin on suunnitellut Timo Berry. Merkissä käytetyn valokuvan on ottanut Tuukka Koski. Postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

”Presidentti Ahtisaari oli kansainvälinen merkkihenkilö, joka tunnetaan ja jota arvostetaan erityisesti hänen rauhantyöstään. Ahtisaaren postimerkki on suunniteltu osoittelemattoman arvokkaaksi muotokuvaksi. Valtiollinen rooli näkyy ensipäivän leimassa, jossa on kuva-aiheena Suomen vaakuna. Ensipäivänkuoreen nostin hänen ehkä tärkeimmän ajatuksensa, jonka hän esitti Nobel-puheessaan: ”Rauha on tahdon asia.”

Presidentti Martti Ahtisaari kuoli 16. lokakuuta Helsingissä 86-vuotiaana. Hän oli syntynyt 23. kesäkuuta 1937 Viipurissa. Ahtisaari toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1994–2000. Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.

Edellisen kerran Suomessa on julkaistu surumerkki presidentti Mauno Koiviston muistoksi vuonna 2017. Surumerkein on kunnioitettu myös juoksija Paavo Nurmen, säveltäjä Jean Sibeliuksen sekä presidenttien Urho Kekkosen, P.E. Svinhufvudin ja Kyösti Kallion muistoa.

Posti kunnioittaa Martti Ahtisaaren muistoa myös tekemällä lahjoituksen CMI:n Rauhanrahastoon.

Muita hankintoja vuodelta 2023

19.1. ilmestyneestä ”Tärkeä ystävä”-sarjasta löysin saman aiheen postikortteja. Teetin siitä omia maksimikortteja varsinaisena ystävänpäivänä 14.2.2023. Maksimipostikorttien keräilystäni olen kirjoittanut erikseen (linkki).

6.9.2023 oli tilaisuus käydä Helsingin Pääpostissa hakemassa ensipäiväleimauksia. Julkaisin kokemuksesta kirjoituksen erikseen (linkki). Teetin tilaisuudessa maksimikortin Museoliitto 100 vuotta-sarjaan liittyen.

Kuvassa 16 näkyy Tampereen Vapriikin esineistöä, kuten Postimuseon postitorvi, Jääkiekkomuseon kotimaisen Liigan mestaruuden Kanada-malja sekä Pelimuseosta Alias-pelikortit.

Minna Lehväslaihon piirtämät joulupostimerkit ilmestyivät 8.11.2023. Hankin maksimikortit niistä Minnalta itseltään.

Martti Ahtisaaren surumerkin julkaisupäivänä olin myös asioimassa Helsingissä, joten teetätin maksimikortteja. Samoin kuin omantyylisiä ensipäivänkuoria, taiteilija Timo Berryn nimikirjoituksella.

Muuta

Kuinka kauan vielä uusia postimerkkejä julkaistaan, kun kirje- ja korttipostin määrä laskee? Postimerkkien ja postimerkillisen kirjeen nykytilaa tulevaisuutta olen pohtinut erikseen (linkki). Monella eri mittarilla suunta on alaspäin. Vuonna 2020 merkkejä julkaistiin vielä 6 eri ajankohtana, nykyään neljänä ja sen lisäksi Ahtisaaren surumerkki erikseen. Esimerkiksi pääsiäisen aiheesta ei ole julkaistu postimerkkejä vuoden 2020 jälkeen, vaikka erilaisia ”keväisiä”, kukka- ja eläinaiheisia merkkejä tulee.

Postin kautta voi julkaista myös omakuvapostimerkkejä (linkki), jotka kelpaavat kirjeen tai kortin postitukseen kotimaassa. Vuonna 2023 niitä julkaistiin mm. postimerkkinäyttelyn Riihex 2023 kunniaksi (linkki).

Kevään 2024 julkaisuohjelma on jo tiedossa. Saa nähdä, koska Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuu ja siten Postin lupaama postimerkki sen kunniaksi.

Linkkejä:

Vuoden 2022 postimerkkivuosi (linkki).

Vuoden 2021 postijulkaisut (linkki).

Vuoden 2020 postimerkkijulkaisut osa 1 (linkki) ja osa 2 (linkki).

Vuoden 2019 julkaisut, osa 1 (linkki) ja osa 2 (linkki).