Minne menet, postimerkillinen kirje?

Tekstiä päivitetty viimeksi 27.8.2024.

Uusien postimerkkien julkaisusta on esittelynsä tällä alustalla, mm. vuoden 2022 merkeistä (linkki) sekä vuodesta 2023 (linkki). Asiaa vähänkin seuraava ei ole voinut välttyä Postin voivotteluilta siitä, kuinka paperisen kirjepostin määrän laskemisen takia postimaksuja pitää nostaa. Samoin käytännössä kaikki tietävät, kuinka Postin maine jakelijana on tahriutunut pahasti ja herättää jatkuvasti kiukkua ja valituksia.

Kirjepostilla tarkoitan ns. kuluttajakirjeitä, eli käteisellä, postimerkeillä maksettuja paperisia kirjeitä koti- ja ulkomaille ja kartonkisia postikortteja. Kaikki tämä toiminta on kuulunut yleispalvelun piiriin. Jonka tilaa näytetään tarkastelevan säännöllisesti (linkki). Nykyäänhän kirjepostin jakelu on vuorotellen 2 arkipäivää tai 3 arkipäivää viikoittain. Syy on se, että jaeltava vähenee.

Tässä blogissa käyn läpi joitain viimeisimpiä huomioita. Joista osa liittyy postimerkkien keräilyssä olennaisiin muutoksiin. Kun katsoo alla olevaa listaa, näkee, että nykyään vähän väliä tuntuu tapahtuvan Postin toiminnassa jotain muutosta, jota voisi luonnehtia asiakkaan kannalta heikennykseksi siihen, mitä palvelu on ollut jo vuosikymmeniä. Olen tehnyt huomioita lähinnä Suomesta, mutta myös ulkomailta. Kaikkiin havaintoihin syynä pidän kirjepostin vähenemistä entisestään ja sen rajan lähestyminen, että postimerkkien julkaisu on taloudellisesti kannattamatonta. Jolloin eri maiden postilaitokset joutuvat karsimaan toimintaansa entisestään. Kuten eräässä yhdysvaltalaisessa artikkelissa todetaan (vapaa käännös), jos postin kuljetustaajuus alenee ja hinnat nousevat, niin edessä ei ole kuin kierre alaspäin, joka loitontaa asiakkaita käyttämästä palvelua. Eli itseään ruokkiva tilanne.

Lisäys 27.8.2024: S-ryhmä sulkee Postin palvelupisteensä Pirkanmaalla

Pirkanmaan S-ryhmä on päättänyt sulkea Postin palvelupisteensä Pirkanmaalla (linkki). Perusteena on, että asiointi on lähes kokonaan paketteja, jotka voi hoitaa automaateilla. Automaatit jatkavat edelleen. Olennaista on, että seurauksena postimerkkien vähittäismyynti tai  ainakin valikoima voi supistua, kun niitä tähän mennessä ollut joka palvelupisteellä. Onko tämä yksi askel kohden paperisesta postimerkistä luopumista?

Lisäys 24.8.2024 Suomi: ”Posti hupenee, voitot eivät”

Helsingin Sanomien jutussa (linkki) kerrataan Postin vaiheita viime vuosilta. Kaikesta paperipostin alasajosta huolimatta jakelutoiminta tekee voittoa. No, olisiko postimerkin hintaa tarvinnut nostaa niin paljon? Olisiko palvelun laatua tarvinnut laskea niin alas? Itseltäni on jäänyt saapumatta 4 paperista kirjelähetystä puolen vuoden sisällä. Laitoin valituksen Postille, mutta totesivat vain, että jakelussa ei ole havaittu ongelmia.

Mitä tahansa mokia kun tapahtuu, saa Postilta pelkät pahoittelut sekä ehkä katteettoman lupauksen viedä palautetta eteenpäin. Ne kun ovat heille aina ilmaisia.

Suomi: Postimaksujen jatkuva nousu 

Vuonna 2022 postimaksuja nostettiin 2 kertaa, eli keväällä 31.3.2022 (linkki) ja syksyllä 29.9.2022. Keväällä ykkösluokan postimerkki nousi hinnasta 1,85 € hintaan 1,95 € ja syksyllä taas hintaan 2,1 €. Perustelu joka nostokerralla sama, eli jaeltavan postin väheneminen.

Lisäys 27.3.2023: Postimaksut nousevat 27.4.2023 (linkki) kotimaan postimerkki tämän jälkeen 2,3 €! Vielä ehtii nostaa toisen kerran ennen vuoden 2023 loppua…?

Lisäys 25.11.2023 Posti nostaa jakelun hintojaan varsin usein ja v. 2024 uusia korotuksia on luvassa (linkki), vaikka ei kuitenkaan vielä postimerkin hintaan. Paperisen postin jakelun merkittävä osa ovat sanoma- ja aikakauslehdet ja ns. osoitteeton suoramarkkinointi eli mainokset joissa mukana myös Postin oma Postinen-mainoslehti. Postimerkilliset kuluttajakirjeet ovat vain noin pari prosenttia päivittäisjakelusta ja eivätkä postimerkittömät yrityskirjeetkään kuin ehkä viidesosa. Alueellisten ja paikallisten sanomalehtiyrittäjien parista todetaan, että jopa 15 % korotukset saattavat johtaa siihen, että kymmeniä lehtiä lopettaa. Posti kuulemma yrittää vedota kirjepostin vähenemiseen, mutta toki selitys ontuu, kun sen osuus kokonaisjakelusta on selvä vähemmistö. Samoin kirjepostin dramaattisin väheneminen on tapahtunut jo aiemmin, kuten linkin jutussa todetaan. Kunnollista kilpailijaa Postille ei jakelijana kuulemma ole.

Vaikka postimerkillinen kirje on siis oma jakelun lajinsa, niin voisin odottaa, että kaiken jakelun kallistuminen tuo painetta nostaa postimerkin hintaa lähikuukausina.

Lisäys 26.3.2024: Tulihan se sieltä viimein…!? Postimaksut nousevat 25.4.2024 (linkki) jolloin kotimaan ikimerkki 2,5 €!

Suomi: lisäys 29.12.2023: Joulukorttien laskeva trendi. Posti tiedottaa, että joulukorttiperinne sentään porskuttaa elossa – kuinka edelleen ”valtavan moni” niitä lähettää. Mutta jos katsoo heidän itsensä ilmoittamia joulukorttien kokonaismääriä vuosi vuodelta, niin sävy on selkeän laskeva (linkki). Jopa niin, että Postin toimitusjohtaja on ennustanut koko kuluttajakirje- ja korttibisneksen kuolevan pois. Vuonna 2011 joulukortteja jaettiin 40 miljoonaa, kun vuonna 2023 vain 12 miljoonaa.

Mutta kai markkinoinnissa pitää aina yrittää löytää jotain myönteistä niin toki myönteistä on se, että joulukortteja lähetetään. Kun joulukorttien määrän lasku on ollut 2 – 2,5 miljoonaa/vuosi, niin tasaisen taulukon mukaan viimeinen kortti lähetetään vuoteen 2028 – 2029 mennessä.

Suomi: Plusmerkin käytön loppuminen

Postin plusmerkki tuli vuonna 2019, kun Posti oli tinkimässä jakeluvelvoitteestaan 2 arkipäivässä perille. Plusmerkillä tämän 2 arkipäivää saattoi varmistaa, mutta siitä on joutunut maksamaan 1,5 € lisää, eikä se käy postimerkin korvikkeena. Hyvä asia Plusmerkissä on ollut seuranta, jota voi tarkistaa OmaPosti-palvelusta. Tämä on ollut erinomainen asia esimerkiksi pieniä keräilytuotteita kuten postimerkkejä tai jääkiekkokortteja lähetettäessä.

Mutta nyt tämäkin palvelu loppuu 1.4.2023. Posti selittelee tätä sillä, että ”suurimmalle osalle asiakkaita nykyinen postin kuljetusnopeus on riittävä” (linkki). Voisin todeta kuin Rahikainen Tuntemattomassa Sotilaassa, kommentoidessaan säännöstellyn ruoka-annoksen kokoa: ”Riittäähän se, kun enempää et anna”. Käytännössä postimerkillä lähetetyn kirjeen saapuminen kestää noin viikon. Siihen on tyytyminen, kun paluuta entiseen ei kai ole. Plusmerkkiä voi huhtikuussakin käyttää vielä osana postimaksua, mutta sen arvo ei yllä 2,1 € maksuun.

Suomi: Tampereen lajittelukeskuksen lopetus

Jos lähettää kirjeen vaikkapa Ylöjärveltä Tampereelle, kirje ei enää kulje Tampereen lajittelukeskuksen kautta, vaan Helsingin. Aamulehden jutussa (linkki) eräs filatelisti harmittelee asiaa. Suomessa on enää siis 3 lajittelukeskusta: Oulussa, Kuopioossa ja Helsingissä. Postimerkkien keräilyssä kiinnostava, kirjekuorilta näkyvä kuljetuksen historia hämärtyy, kun leimaus hämärtyy. Siis jos mitään leimaa edes kirjekuorelle tai kortille ylipäänsä saa. Jos ja kun Posti ei leimaamisesta tunnu enää piittaavan, niin sillä lienee sitten isompia murheenkryynejä ratkaistavaksi jakelun parissa.

Suomi: Postin jakelutoiminnan yhtiöittäminen & mainosten jakelun lopettaminen & Posti pörssiin?

Vuoden 2023 alusta Posti ilmoitti ”yhtiörakennemuutoksesta” (linkki), joiden mukaan ”Kirjeiden, lehtien ja suoramarkkinoinnin jakeluliiketoimintaa harjoittaa 1.1.2023 alkaen Posti Jakelu Oy”. Muutoksina tämä merkitsee sitä, että yhteisöjen ja yritysten paperikirjeiden postimaksumerkinnät muuttuvat. Kuluttajakirjeiden asiakkaille muutos ei näy.

Voi spekuloida, että miksi näin kosmeettisen näköinen muutos? Jäljet johtaa taas sylttytehtaalle, eli että kun Postilla on ilmeinen tarve panostaa logistiikkaan ja paketteihin, niin paperikirjeposti ja postilaatikkojakelu (myös lehdet, mainokset, muu ilmaisjakelu) on heikompilaatuista toimintaa, joka murheenkryyni kaadetaan omaan roskayhtiöönsä. Ettei se tahraa nousussa olevaa logistiikka- ja pakettitoimintaa, joissa operoidaan automaateilla, kalliin käsityön sijaan. Tulee mieleen pankkikriisin ajoilta ns. roskapankit, jonne siirrettiin tappiollinen luottotoiminta. Kunnes ko. roskapankki lakkasi olemasta, tehtävänsä tehneenä?

Lisäys 23.5.2024: Valtioneuvosto antoi uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen (linkki). Sen mukaan Posti Group Oy:n valtion vähimmäisomistusraja laskee 33,4 prosenttiin aiemmasta 50,1 prosentista. Täten Posti on ostettavissa, ehkä menossa pörssiyhtiöksi. Ja kun yksityiset sijoittajat hakevat tuottoja. niin juuri paperipostin, siinä sivussa postimerkillisten paperikirjeiden liiketoiminta ja jakelu on sitä vähimmän tuottavaa. Sitäpaitsi, (lisäys 6.5.2024) Posti on myös ilmoittanut luopuvansa osoitteettoman mainosjakelun hoitamisesta (linkki) vuoden 2025 alusta, joten paperijakeluun jää sanoma- ja aikakauslehdet sekä kirje- ja korttiposti.

Suomen Kuvalehti kirjoittaa otsikolla ”Saattohoito”, harvaan asuttuihin alueisiin liittyvän jakelutoiminnan haasteista. Kuinka jakeluvastuuta lähdettäisiin jakamaan, tai kuinka sitä tuettaisiin verovaroin (linkki). Mutta jos päivittäisen sanomalehden jakeluun tulee harvennuksia ja sähläystä (Postin kautta jako vain 3 pv/vko, jotkut muut toimijat muut päivät?), siitä noussee meteli.

Lisäys 27.3.2023: Keskipohjanmaa ja Kainuun Sanomat ovat harventamassa paperilehteään 5-päiväiseksi (linkki). Eli jaettava paperiposti vähenee myös lehtitalojen omilla toimenpiteillä.

Lisäys 31.5.204: Uutisen mukaan Englannin Royal Mail olisi myyty tsekkiläiselle miljonäärille (linkki). Yksityiset omistajat yleensä kyttäävät tuottoja sijoituksilleen, joten miten huonosti tuottava kirjeposti siinä mahtaa pärjätä…

Lisäys 19.1.2023: Suomi: Suomen Postin toimitusjohtaja toteaa kirje- ja korttibisneksen kuoleman.

Postin toimitusjohtaja toteaa, että kirjebisnes kuolee pois ja viimeiset joulukortit lähetetään ennen vuosikymmenen loppua. Mielenkiintoista, miten Postin uusia postimerkkijulkaisuja markkinoivat tähän reagoivat. Ainakin, jos haaveilee pitkästä urakehityksestä Postilla, pitää varautua tekemään se jossain muussa yksikössä kuin kuolevassa postimerkki- ja kirjejakelussa. Teksti täällä (linkki).

Lisäys 24.7. Suomi: Viekö 2D-koodi tarpeen postimerkin leimaukselle?

Syksystä 2023 lähtien kaikissa postimerkeissä on 2D-koodi. Blogissa spekuloin (linkki), että jos 2D-koodi periaatteessa mahdollistaa merkin seurannan ja edelleen estää uudelleenkäytön, käykö joskus niin, että leimauksen tarve loppuu kokonaan? Tällä olisi merkitystä keräilylle. Jos ei myös lopu tarve postimerkille? Toivoa sopii, että 2D-koodi edes eliminoi sen ongelman, että kirje on palautunut lähettäjälle sen takia, että lajittelukone on lukenut kuoren vasemmasta ylänurkasta tämän vastaanottajaksi. (Lisäys: Posti on kertonut v. 2024, että jos kuorella on useampi 2D-koodillinen merkki, lajittelukone lukee vain yhden niistä.)

Lisäys 2.3. Suomi: Postimaksulipukkeet korvaamassa postimerkkejä?

Nykyään kumppanipostipisteestä voi saada saa tarrallisen postimaksulipukkeen tavallisiin kirjeisiin, korvaamaan Postin julkaisemia kuvallisia postimerkkejä. Juttu tarkemmin täällä (linkki). Mutta jos siis lähes tyhjä tarralappu kelpaa postimerkiksi, niin kertooko se jotain suhtautumisesta perinteisiin postimerkkeihin?

Lisäys 14.4. Suomi: Postin mainoskampanja: pyytää anteeksi ja ”välittää”, empatiakortti pöytään?

Postin näyttävä mainoskampanja ”Me välitämme” on hämmentänyt kansalaisia. Kirjoitukseni täällä (linkki). Toki henkilöstöstä tuntuu jatkuvat haukut pahalta ja epäreilulta. Mutta Postin henkilöstö ja Posti yrityksenä ovat kaksi eri asiaa. Johto väittää sitoutuneensa palvelun parantamiseen, mutta mikä on totuus, kun vuosi toisensa jälkeen saadaan pelkkiä pahoitteluja ja katteettomia lupauksia ”viedä palautetta eteenpäin”. Miksi otan tämän esiin, on sen moraalinen arveluttavuus: Postin johto on vastuussa ratkaisuista, joista henkilöstö kärsii ja uupuu. Johto näyttää pelaavan empatiakortin, eli yrittää henkilöstön selän taakse piiloutumalla vaientaa kritiikkiä. Kun ei muutakaan keksi?

Lisäys 8.10. Suomi: Viranomaisviestintää viedään kokonaan digitaaliseksi

Suomen viranomaisviestinnästä tietty osa on kulkenut paperisina kirjeinä. Kun tilastojen mukaan oletetaan, että noin 4,2 miljoonalla suomalaisella olisi mahdollisuus digitaalisuuteen ja paperipostista kokonaan luopumiseen, tätä suunnitellaan lakimuutoksin v. 2026 (linkki). Vaikka toki viranomaisposti asiakkaalle kulkee valmiiksi maksetuilla kuorilla vailla postimerkkejä, asiakkaiden dokumentti-posti viranomaisille maksetaan myös postimerkeillä.

Paperisen postin jakelun tuntuva väheneminen on ollut joka kerta perusteena, keräilijöiden kannalta ikäville palvelujen lakkauttamisille. Vaikka paperisten viranomaiskirjeiden tuntuva väheneminen ei suoraan postimerkillisiin kuluttajakirjeisiin vaikuttaisikaan, se todennäköisesti antaa lisää haasteita Postille pitää yllä paperisen postin ja kirjeiden jakelupalvelua, koska kokonaisvolyymi putoaa olennaisesti. Vähintään paineita nostaa postimaksujen ts. kerättävien postimerkkien hintaa edelleen.

Tapahtumia ennen vuotta 2022

Olen kirjoittanut postimerkin tarinasta aiemmin toisaalla (linkki). Ennen vuotta 2022 olennaisia tapahtumia olivat päätös kirjepostin jakelupäivien vähentämisestä 3 arkipäivään/viikko, Postin omien myymälöitten lakkauttaminen lähes täysin 2019 lopussa, sekä samaan aikaan päätös, etteivät postimerkit enää kelpaa pakettien kuljetusmaksuksi. Kustannusten vähennyspaineitten takia oli myös työtaistelu ja työntekijöiden lakko vuoden 2019 lopussa. Pääministerikin vaihtui jälkituoksinassa. Posti on muuttanut toimintaansa paketti- ja logistiikkayhtiöksi. Vuosina 2019 – 2022 toimi kummajainen nimeltä ”Box by Posti”-myymälä Helsingin keskustassa (linkki). Postin logistiikan ja verkkomyynnin ongelmia tämä kokeilu ei ainakaan poistanut.

Suomi: Postin uutuuksien kestotilauksen lopetus

Keväällä 2022 Postin uusien julkaisujen kestotilaajat saivat viestin, jonka mukaan palvelu loppuu. Perustelut taisivat olla jotain yleistasoista löpinää kustannuspaineista, mutta jotain muutakin on keräilijäpiireissä spekuloitu. Loogista on, että kaikki ihmiskäsin tehtävä työ on kallista, samalla kun Posti ohjaa palvelujaan (ja asiakkaitaan) roboteille ja automaateille. Eli kestotilaajia varten Postin työntekijöiden piti irrottaa arkeista ja rullista (ns. rullapostimerkit) 1 kappale kutakin merkkiä. Ja tämä käsityö on ilmeisesti työvaihe, josta kannattaa säästää. Toisaalta on mahdollista, että samalla kestotilaajien määrä on ollut laskussa.

Postin verkkokaupasta tosin edelleen kaikki uutuudet voi löytää, ja siellä on oma osastonsakin ”Keräilytuotteet” (linkki). Mutta esimerkiksi rullapostimerkkejä ei saa kuin 100 kappaleen erissä, ja se keräilijälle on liian kallista. Tosin Postin vuosilajitelma-tuotetta edelleen julkaistaan ja sieltä kaikki uutuudet saa lajiteltuina 1 kappale kutakin merkkiä, kuten ennenkin.

Suomi: Postimerkkien julkaisumääriä ei enää kerrota

Ihmetytti kun postimerkkiluetteloista (LaPe 2023, Stampworld) puuttuvat tiedot Suomen postimerkkien julkaisumääristä vuodelta 2022. Kysyin asiaa Postilta ja totesivat, etteivät ne ole enää julkista tietoa. Ihmettelin, minkähän takia ne pitää salata ja miksi juuri nyt niitä ei enää kerrota. Vastaus oli lakoninen: ”liikesalaisuus”. Tosiaankin, jos tiedot löytyvät kaikilta aiemmilta vuosilta, missä nyt ”naksahti”, että tieto salataan? Posti on edelleen 100 % valtion eli veronmaksajain omistama liikelaitos.

On ollut tiedossa, että kirjepostin määrä vähenee Suomessa nopeimpien joukossa Euroopassa, ehkä koko maailmassa. Täten myös julkaistavien merkkien määrä, ja nyt se pitääkin jo salata.

Suomi: Lisäys 17.4. Postin erikoisleimaus loppuu 31.5.2023. Postilla on ollut ympäri Suomea vajaa kaksikymmentä erikoisleimaus-pistettä. Näissä palvelu loppuu (linkki). Terveiset mm. museoista lähetettäneen älypuhelimilla, erikoisleimattujen postikorttien sijasta? Perimmäisin syy on varmaankin kustannukset. Erikoisleima-palvelun myynti ei enää kattanut kuluja, eli ylläpidosta syntyi tappiota, sitoi resursseja. Kulujen takia erikoisleimauksen hinnoittelua erilaisia tapahtumia varten nostettiin, joka oli kuolonkierre. Postin ensipäiväleimaus kuitenkin jatkuu, kai niin kauan kuin uusia postimerkkejä vielä julkaistaan?

Jari Majander spekuloi Aihefilatelistien jäsenlehdessä, että seuraavaksi luovuttaneen uusien postimerkkien ensipäivänkuorien erikoisleimauksista, korvattaisiin ne tavallisilla pyöröleimoilla. Tähän en itse usko, sillä ensipäivänkuori on Postille varmaan edelleen jonkinlainen bisnes, niin kauan kuin uusia postimerkkejäkin julkaistaan. Ensipäivänkuoret menevät keräilijöille ulkomaita myöten, ja erikoisleima on tuotteen olennainen osa, itse värikkään kuoren ja postimerkin lisäksi.

Lisäys 3.1.2024: Tanska: Tanskan postimerkit menevät arvonlisäverollisiksi

Eli aiemmin julkaistut kotimaan postimerkit eivät ole enää Tanskassa käyttökelpoisia (linkki). Tästä herää spekulaatio, että mitä jos sama kävisi Suomessa? Eli varastoissa olevat ikimerkit mitätöityisivät? Ketä kiinnostaisi jaella postimerkilliset kirjeet ja kortit, jos Posti vapautettaisiin yleispalveluvelvoitteesta? Ja kuka julkaisisi vielä uusia postimerkkejä? Tanskassa postilaitos tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa mitätöityvät merkit käypäisiin, mutta tiukalla aikataululla ja ehdoilla.

Englanti: Royal Mail henkilöstövähennykset, lauantaijakelun lopettaminen

The Guardian-lehdessä olevan jutun mukaan (linkki), Englannin Royal Mail ehdottaa hallitukselle lauantaijakelusta luopumista, siis että kirjepostia jaettaisiin vain viitenä päivänä viikossa (mitä luksusta Suomeen verrattuna!) Perustelut ovat tutut: taloudellinen kestämättömyys ja kysynnän väheneminen. Yhtiö varoittaa, että sillä on paineita vähentää lähes 10000 työpaikkaa elokuuhun 2023 mennessä.

Royal Mail kuljetti kirjeitä 20 miljardia vuonna 2004, kun ne ovat vähentyneet 8 miljardiin. Pudotus 60 % on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen Postilla, tuolla aikavälillä. Näissä tilastoissa ei eritellä postimerkillisiä kuluttajakirjeitä ja kortteja muusta kirjepostista (yritys- ja yhteisökirjeet), mutta Postikaan ei tätä tarkkaa erottelua ole julkaissut.

Lisäys 28.3.2023: Royal Mailin hallitus puhuu ”postipalvelun maksukyvyttömäksi julistamisesta” (linkki), viimeisenä keinona ammattiliittojen kanssa neuvottelussa.

Ranska: La Poste ottaa käyttöön digi-paperikirjeen

Ranskan postilla La Poste on tarve vähentää CO₂-jalanjälkeään (linkki). Paperikirjeiden kuljetukseen ollaan ottamassa mukaan yhtenä kategoriana ”red e-letter” tuotetta entisen ”red letter”-tuotteen sijaan, eli vapaasti suomennettuna ”punainen sähköinen kirje” tai digikirje. Palveluun on kuulunut toimittaa kirje perille priority-luokituksena. Perinteisempi ns. etanaposti kulkee ”vihreissä kirjeissä”. Käytännössä uusi palvelu tarkoittaa, että asiakas voi laatia kirjeen sisällön nettipalvelujen kautta. Sisältö printataan paperille kirjeeseen vastaanottajan lähistöllä postissa ja kuljetetaan hänelle seuraavana päivänä. Tarkoitus siis säästää kuljetukseen kuluva energia ja kasvihuonekaasupäästöt.

Uuden palvelun lisäperustelu onkin tuttu, eli perinteisten punaisten priority-kirjeiden tarpeen väheneminen. Epäilen, että tämä on olennaisin peruste. Eli välttämättömyydestä tehdään hyve? Artikkelin mukaan punaista kirjettä lähetettiin 45 kpl per talous vuonna 2010, kun 2021 niitä lähetettiin 5 kpl. Lasku siis todella huima, mutta vihreä kirje ehkä riittää edelleen postittaville.

Ranskassa priority-luokituksella näyttää olevan vielä ilmeinen merkitys. Suomessahan priority- eli ykköspostin luokitus on käytännössä hävinnyt, siis kun kaikki postimerkillinen posti, paitsi erikseen maksettavat pikakirjeet, kulkee yhtä hitaasti. (Jonka siis Posti väittää asiakkaille nykyään riittävän).

Näin digiviestinnän käyttäjänä voi pohtia, että jos kerran asiakas kirjoittaa viestinsä digitaalisena, mihin sitä paperille printtaamista enää tarvitaan? Eli miksei viestiä toimiteta saajalle digitaalisena perille asti, muutamassa sekunnissa kirjeen laatimisesta? Siinä vaihtoehdossa tosin La Poste’a ei tarvita enää välissä… Mielenkiintoista on, kuinka tämä digi/paperikirje tuotteena saa suosiota.

Lisäys 31.5.204: Uutisen mukaan Englannin Royal Mail olisi myyty tsekkiläiselle miljonäärille (linkki). Yksityiset omistajat yleensä kyttäävät tuottoja sijoituksilleen, joten miten huonosti tuottava kirjeposti siinä mahtaa pärjätä…

Yhdysvallat: Postipalvelu hidastaa postin kulkua säästösyistä

USA:ssa United States Postal Service (USPS) hidastaa ykkösluokan postin kulkua, ja on samalla nostanut postimaksuja (linkki). Kehityskulkua vastustamaan on perustettu kuluttajia ja poliittisia väestöryhmiä edustava ”Save the Post Office”-yhdistys. Heidän mukaansa: ” Ihmiset käyttävät postipalvelua vähemmän, tulot pienenevät ja sitten  on tehtävä lisää leikkauksia. Joten pohjimmiltaan lähetät postin kuolemankierteeseen.” Vastustusta on monissa postin asiakasryhmissä, kuten maanviljelijöissä, jotka tarvitsevat postin kuljetusta elinkeinonsa harjoittamiseen.

Yhdysvalloissa on myös toinen yhdistys tai kansanliike nimeltään ”Keep US posted” (linkki). Vapaasti käännettynä, että pidetään meidät/Yhdysvaltain posti toiminnassa/ajan tasalla. Nimessä on ilmeinen sanaleikki, eli us = me tai Yhdysvallat (United States). Tämä organisaatio on samoin huolissaan postinkulun heikkenemisestä sekä postimaksujen noususta. Se argumentoi, että USPS:n palvelu on ainoa viestintätapa, joka tavoittaa maan joka kolkassa. Se myös tarjoaa Yhdysvaltain kansalaisille mahdollisuuksia liittymään mukaan ja toimia tavoitteen edistämiseksi, kuten vaikuttaa päättäjiin.

Sinänsä erona Suomeen on, että täällä tyydytään kiukuttelemaan Postin heikentyvää palvelua, kun Yhdysvalloissa järjestäydytään. Olisiko niin, että Suomessa paperipostin säilyttämisen puolesta ei ole kansalaisissa samanlaista tahtotilaa, tai sellaisen väen osuus on niin pieni, ettei se ole nähnyt mahdollisuuksia järjestäytymisessä?

Yhdysvalloissa paperipostin määrä oli 213 miljardia vuonna 2006, kun se vuonna 2022 oli 127 miljardia (linkki). Laskua oli 40 %, eli ei niin dramaattista kuin Suomessa ja Englannissa. Suomen postijakeluun verraten puhutaan kuitenkin edelleen 1000-kertaisista määristä.

Vuonna 2020 USPS teki 9,2 miljardin dollarin tappion. Ehdotuksia muuttaa tilannetta Yhdysvaltain kongressissa on muun muassa puuttua postilaitosten eläkeläisten ennakkomaksatuksiin. Save the Post Office-yhdistyksen edustaja toteaa, että ” ”Postitoimistoja on enemmän kuin McDonald’s ja Starbucks yhteensä, Meidän pitäisi muuttaa noista postitoimistoista yhteisön keskus. Voit palauttaa postipankkitoiminnan. Voit tarjota toimistopalveluita, kuten tulostusta, kopiointia, faksausta. Voit tarjota ilmaista Wi-Fi:ä parkkipaikalla.”

Mitä ko. ehdotuksiin tulee, niin en tiedä, kuinka tulostuspalvelujen, paperikopioinnin ja faksauksen tarjoaminen voisi auttaa perinteistä kirjepostipalvelua? Kun samaan aikaan kaikki paperille printtaaminen ja kopiointi vähenee myös Yhdysvalloissa, vaikkakin hitaammin varmaan kuin Suomessa. Telefax-laitteita ei käytetä Suomessa kai enää missään, kun saman asian saa hoidettua sähköpostilla – siis kun on arkipäivää tulostaa skannattu sähköpostin liitedokumentti paperille. Samoin mitä tulee ideaan pankkikonttoreista, niin digitalisaatio ajaa ihmisiä hoitamaan asiat nettipankin kautta. Itse en ole käynyt konttorissa kuin perintäasian takia toissa vuonna viimeksi. Epäilyttää, että Save the Post Office-yhdistyksen edustajat eivät ole kovin perillä digitaalisaation aikaansaamasta maailman muutoksesta.

Mitä viitattuihin artikkeleihin ulkomailta tulee, en pidä niissä ehdotettuja postipalvelun uudistuksia kovinkaan vahvoina. Jos kysyntä voimakkaasti supistuu, mikä palvelun tarjonnan lisääminen tai lakkoilu sen kääntää?

Mielenkiintoista sinänsä on, jos Royal Mail ja USPS mainostavat postia palveluna, joka saavuttaa joka maan joka osoitteen. Näin toki on, mutta sähköiset viestintäpalvelut saavuttavat ympäri maapalloa, kunhan vain on toimiva nettiyhteys ja läppäri tai älypuhelin.

Lisäys 13.3.2024: Yhdysvallat: YouTube-kanava ”Exploring stamps” lopettaa. 

Olen pitänyt yhdysvaltalaista ”Exploring Stamps”-video- ja somekanavaa merkittävänä, jos ei merkittävimpänä tapana yrittää nostaa postimerkkeilyn ja filatelian suosiota kansainvälisesti. Siinä samalla paperisen kirjeenvaihdon ja postimerkkien käytön. Sitä kautta missä paljon kaivatut nuoret harrastajat ovat, eli YouTube. Nyt kanava kuitenkin lopettaa. Pohdin asiaa erillisessä blogissa (linkki). Ehkä joku uusi tubettaja tulee tilalle, ehkä ei. Ehkä tällä aiheella ei voi pärjätä kilpailussa huomiosta, YouTuben maailmassa. Valitettavasti en usko myöskään nuorille ajatellun ”StampEX”-digitaalilehden (linkki) mahdollisuuksiin. Se on minusta boomereiden paperilehti pdf-formaatissa, ei yhteensopiva älypuhelimelle, josta ne nuoret sisältönsä lukevat.

Lisäys 12.1.2023 Globaali tilanne vs. Euroopan ja Suomen tilanne

Tutkin vähän UPU:n (Universal Postal Union) tilastoja (linkki). Sen mukaan globaalisti kotimaisen kirjepostin määrä on vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2021 noin 40 % (saman verran kuin USA yllä). Mielenkiintoista oli ulkomaille lähetetyn kirjepostin määrän romahdus neljäsosaan (vähennys 75 %) samassa ajassa! Sama trendi oli tarkasteltuna ”Teollisuusmaiden” suhteen. ”EU 27” (Euroopan unionin valtiot) kotimainen lasku oli noin 50 %, mutta sielläkin ulkomaille lähetetyt kirjeet, sama romahdus. Trendit näkyvät seuraavassa kuvaparissa. Suomen trendit (kotimainen posti) on piirretty samaan kuvaan, siellä laskua on ollut 70 %, selvästi muuta maailmaa nopeammin. Samoin kuvassa on Postin laatimaa ennustetta vuoteen 2025.

Näissähän ei siis eritellä yritys- ja yhteisöpostia (jotka kulkevat erillisillä postimaksu maksettu- ja frankkeerauksilla) ja kuluttajakirjeitä, mutta sama kaiku on askelten, kuten laulu sanoo. Suomen Postikaan ei kerro kuluttajakirjemääriä erikseen, kun pitää kai olla liikesalaisuuksia. Lisää Suomen ja kansainvälisestä kirjepostin kehityksessä on uudemmassa jutussa (linkki).

Minne menet?

Digitalisaatiota  ja automatisointia on edistetty pitkin matkaa ja nykyään Postin ja muiden kuljettajien pakettiautomaatit ovat tuttu näky markettien käytävillä. Itselle sopii digitalisaation tarjoama joustavuus sekä lähettämisessä että noutamisessa. En kovasti rakasta myymälöissä jonottamista. Uusi ratkaisu on tosin luonut uuden ongelman, kun lähetyksiä ohjataan automaatteihin kohtuuttoman kaukana asiakkaasta. Itseä on kuitenkin nyppinyt se, kuinka digitalisoinnissa Posti ei välitä korjata mokailuaan vuosi vuodelta, ulkomailta tulevien, tullattavien lähetysten kanssa (linkki). Ei suostu ymmärtämään, että tullaus ei ole minulle enää rakettitiedettä, vaan osaan sen itse Tullin sivuilla, ilman Postin virheellisiä robotin lähettämiä muistutteluja.

Huomioitavaa on, että paperisen kirjepostin tarve tuskin tulee katoamaan. Yleispalvelu-velvoite on olemassa juuri tämän palvelun takaamiseksi maan joka kolkkaan. Vaikka paperisella kirjeellä kuljetettava henkilökohtainen viestittäminen on katoamassa ja lähetettyjen joulukorttienkin määrä laskee joka vuosi (40 miljoonaa v. 2012, 12 miljoonaa vuonna 2023), postimerkillinen kirje on kätevä tapa kuljettaa jotain suht kevyttä pienikokoista tavaraa, esimerkiksi vertaiskaupassa (esim. Huuto.net tai Facebook-kirpparit). Itselle viime aikoina tärkeää asiointia ovat olleet käsin allekirjoitetut valtakirjat sukulaisilleni. Samoin kaikki ihmiset eivät syystä tai toisesta voi käyttää sähköisiä asiointilomakkeita, vaan lähettävät asiointinsa paperikirjeellä, esim. Verotoimiston tai Kelan asiakkaat. Kirjepostin mahdollisuudessa on kyseessä sitä käyttävien asiakkaiden tasa-arvoisesta asemasta yhteiskunnassa. Eri asia on, tarvitaanko paperikirjeiden kuljettamiseen vielä käteisellä myytäviä postimerkkejä? 

Postin kanssa keskustellessa, he ovat mainostaneet kirje- ja korttiharrastusta, esim. Postcrossing-harrastajia on. Vähän laskeskelin, että näiden postimerkkien kulutus tuskin on 2- 4 miljoonaa suurempaa, siis jos Suomessa on merkkejä julkaistu viime vuosina noin 50 miljoonaa. Sitten on myös Joulupukinmaan postitoimisto Rovaniemellä (blogin artikkelikuva), johon vastaanotetaan ja lähetetään postia ympäri maailmaa. Mutta riittääkö näiden ns. elämyspostittajien kulutus perusteeksi merkkien julkaisuun tästä ikuisuuteen? Islannin Posti luopui uusien postimerkkien julkaisemisesta – sen sijaan paperikirjeen voi maksaa sähköisesti tilattavan koodin avuilla. Ja muuten käyttää jo aiemmin julkaistuja postimerkkejä.

Kuten edellä totean, postimerkkeihin on ilmaantuneet digitaalisesti luettavat 2D-koodit. Vaikka Posti ei kommentoi asiaa, niin minusta viivakoodit voivat lopettaa postimerkin leimamitätöinnin tarpeen. Koska leima on laitettu uudelleenkäytön estämiseksi ja periaatteessa yksilöllisellä koodilla sen voi kontrolloida. Samoin leima on tietysti ollut myös dokumentti siitä, että kirje on lähetetty määräaikaan mennessä. Ehkä tämä on syy, miksi monissa kumppaniposteissa on vielä käsileimasimia. Mutta kyllähän 2D-koodin muistijälki tämänkin dokumentoinnin hoitaa. Itse olen tehnyt esimerkiksi veroilmoituksen jo kauan digitaalisesti, jolloin se on verottajan hallussa ehkä muutama sekunti lähetysnapin painamisen jälkeen. Sitäpaitsi nykyäänhän postimerkillisistä kuorista ja korteista suuri osa kulkee ilman leimausta.

Miksei 2D-kooditarrat vie koko postimerkin tarpeen, jos siis kirjepostin nopea kulku jakelukäsittelyn läpi on tärkeintä? On ilmeistä, että digikoodit (2D-koodit, pakettien viivakoodit) avaavat mahdollisuuksia uusille muutoksille postin jakelun ja myös lähetyksen maksun hoitamisessa.

Postimerkin tulevaisuudesta lisää täällä (linkki).

Mitä postilaitosten tarjoamiin uusiin palvelukokeiluihin tulee, niinkuin Ranskan digikirje tai Suomen plusmerkki, ne näyttävät siirtymäajan palvelutuotteilta, keinoilta pehmittää asiakkaat hyväksymään asteittaiset palvelun muutokset eli heikennykset.

Mutta kuten Aamulehden artikkelissa todettiin, postimerkeissä kerättävää riittää, vaikka uusi pää loppuisikin. Itsekin ajattelin keskittyä vanhan pään täydentämiseen, kun uustuotanto loppuu.