-
Värjätyistä eurokolikoista
”Värjätyissä eurokolikoissa on periaatteessa kyseessä sama asia, kuin joku ottaisi valkoisen Teema-mukin ja maalauttaisi katutaiteilijalla sen pintaan Muumiaiheisen kuvan – ja myisi tekelettä ”arvokkaana Muumimuki-harvinaisuutena.” Meillä on muutama jälleenmyyjä, jotka myyvät uusia 2 € käyttöjuhlarahoja. Näitä ovat esimerkiksi Eurokolikot.com, Eurospecial.fi sekä Suomen Moneta. Ostan näiltä itsekin. Myynnissä on myös ns. proof-laatuisia, jotka ovat myös rahapajojen […]
-
Onko tällä jotain arvoa? Osa 3
On helpompi listata materiaali, jolla on keräilyarvoa, kuin se, millä ei ole. Arvokkaasta materiaalista on tietoa ja listauksia keräilyn julkaisuissa ja nettijutuissa. Samoin netin huutokaupoista saa vinkkiä. Aina pitää muistaa, että tavallisista kohteista on jotain arvokkaita erityisversioita, mutta oma kappaleesi on sellainen varsin epätodennäköisesti. Median tapa uutisoida on: ”Tarkista, löytyykö lompakostasi/kodistasi tämä aarre”. Se voi […]
-
Charlesin vuosi – Englannin Charles-aiheiset rahat vuonna 2023
Kuningatar Elisabet II (1926–2022) menehtyi 8. syyskuuta 2022. Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi ja Kansainyhteisömaiden valtionpäämieheksi siirtyi tuolloin protokollan mukaisesti järjestyksessään kolmas Charles. Virallinen kuninkaaksi julistaminen suoritettiin myöhemmin, 10.9.2023. Koska kuningaskunnan korkea-arvoisimman kuva on esiintynyt runsain määrin etenkin rahoissa ja postimerkeissä, jo etukäteen tiedossa oli uuteen valtakauteen liittyvä suuri uudistus. Uudistuksen tulisi kokemaan ennen kaikkea Yhdistyneen kuningaskunnan, […]
-
Suomen 2 euron kolikot 1999–2024 arviohintoineen
Suomi on lyönyt kahden euron kolikoita vuosittain euroajan alusta lähtien. Ensimmäisen käyttörahan vuosiluku on 1999. Juhlarahoja on julkaistu vuosittain vuodesta 2004 alkaen vuosittain yhdestä kolmeen kappaletta. Tavanomainen julkaisumäärä on viime vuosina vakiintunut kahteen. Vuosina, jolloin EU julkaisee yhteisen juhlarahan, määrä on voinut olla kolme. Suomen 2 euron käyttöjuhlarahat Kaikkia Suomen 2 euron juhlarahoja on lyöty […]
-
Kirjamessut ja nuoret harrastajanalut
Olin paikalla Helsingin Kirjamessuilla lauantain ja sunnuntain. Ihmisten kulttuurinnälkä on suuri – nyt yleisöä oli enemmän kuin viime vuonna (linkki). Kirjakauppiaiden puodeissa yleisöä virtasi ja kirjat ilmeisesti tekivät kauppansa. Paperinen kirja elää ja voi hyvin, ainakin tälle yleisölle. Ikäjakauma oli taaperosta vaariin ja lapsille oli omaa ohjelmaansa. Vaikkakin eräs toimittaja luonnehti tapahtumaa joskus ”keski-ikäisten flow-festivaaliksi”. […]
-
Väinö Linna keräilyn kannalta
Tämä artikkeli on julkaistu v. 2020 #postimerkkeilija-blogialustalla. Ko. blogin uudelleenjärjestelyjen takia, julkaisen sen täällä, hieman päivitettynä. Kirjailija Väinö Linnan (1920 – 1992) syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta, vajaa kolme vuotta sitten, eli 20.12.2020. Merkkipäivä on huomioitiin laajasti mediassa, vuonna 2020 on ilmestyi mm. 3 uutta kirjaa aiheen tiimoilta, samoin kuin YLE:n omassa YLE Areena-suoratoistopalvelussa oli […]
-
Suomen ensimmäinen jalkapallon arvoturnaus postimerkeissä (ja muissa keräilytuotteissa)
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin #postimerkkeilija-blogialustalla. Ko. blogin uudelleenjärjestelyjen takia, julkaisen sen täällä, hieman päivitettynä. Jalkapallon UEFA EURO 2020-lopputurnaus toteutui 11.6. -11.7.2021 välisenä aikana ja siihen osallistui 24 maata. Karsinnoissa mukana oli 55 maata. Turnauksen toteutus lykkäytyi vuodella koronapandemian takia. Suomen paikka varmistui ensimmäistä kertaa tähän jalkapallon arvoturnaukseen, karsintalohkonsa kakkosena, Helsingissä 15.11.2019. Riemukkaalla voitolla […]
-
Keräilypuodin myyntipsykologiaa
Suomessa toimii Suomen Moneta Oy (jatkossa Moneta), joka on vuosikymmeniä myynyt keräilytuotteita, mm. numismatiikkaan luettavissa olevia juhlarahoja (linkki) sekä rahakirjeitä (linkki). Se vastaa myös suomalaisten 2 € käyttöjuhlarahojen jakelusta. Sekä lisäksi kaikenlaisia hopeoituja, kullattuja mitaleja ja metalliprikkoja. Olen itse tilannut Monetalta tuotteita, erityisesti eurokolikoihin liittyen. Toki heillä on joustava tapa palauttaa tuote hyvitystä vastaan. Samoin […]
-
Eikö yhdistystoiminta enää kiinnosta?
Tiivistelmä: Monien pitkään toimineiden yhdistysten väki ikääntyy – uusia vastuunkantajia ei saada. Nuoret harrastavat vapaaehtoistoimintaa, mutta he haluavat toimintaa, ei byrokratiaa. Yhdistysten sääntömääräinen kokoustoiminta kerhohuoneistolla, jossa istutaan hiljaa ja kuunnellaan toisten puheenvuoroja ja esitelmiä, ei houkuttele. Yhdistykset panttaavat tietoa paperisiin julkaisuihin – ne eivät tavoita kiinnostuneita. Pitäisi olla sisältöä ilmaiseksi ja helposti saatavilla, internet-sivuilla. Sosiaaliseen […]
-
”Onko tällä jotain arvoa?”
Seuraan sekä filatelian että numismatiikan Facebook-palstoja. Kun palstalle eksyy uusi käyttäjä, niin noin 98 % todennäköisyydellä hän kysyy jonkin hallussaan olevan kohteen tai kokoelman rahallista jälleenmyyntiarvoa. Mukana kännykällä otettu valokuva tai pari. Näitä kyselyjä tulee päivittäin ja monesti useita peräkkäin. Se on toki ymmärrettävää ja palstojen perusperiaatteidenkin mukaista, mutta välillä itselle keräilijänä vaivaannuttavaa. Myös siksi, […]
-
Mikä teemaksi uusille euroseteleille?
Euroopan keskuspankki (EKP) suunnittelee uutta eurosetelisarjaa, ja eurooppalaisten toivotaan kertovan mielipiteensä mahdollisista teemavalinnoista. Kyselyyn voi osallistua EKP:n sivustolla 10.7.–31.8.2023. Lisäksi euroalueella tehdään kohdennettua tutkimusta, johon valitaan osallistujat niin, että he edustavat mahdollisimman hyvin euroalueen asukkaita, sillä verkkokyselyllä ei välttämättä tavoiteta kaikkia ihmisryhmiä. Pääjohtaja Christine Lagarde toivoo, että mahdollisimman monet haluaisivat kertoa mielipiteensä. ”Kun käytämme yhteistä rahaa, tunnemme tavallistakin […]
-
About the rules of collecting / keräilyn säännöistä
Klikkaa tästä suomenkieliseen tekstiin –> In the hobby of collecting, there are common agreements and principles according to which objects are selected and valued, especially for monetary resale value. I personally collect new postage stamps and coins, mostly from the Euro era. Regarding these coins, I follow the general principle that they must not be […]
-
Luettelot käyttöliittymänä
Keräilijä tarvitsee luettelon, ainakin jos haluaa selvittää, mitkä kohteet kokoelmasta puuttuu. Käsittelen tässä luetteloita ns. käyttöliittymänä, eli niiden käyttökelpoisuuden kannalta. Kokemukseni ovat postimerkkeilyyn ja numismatiikkaan liittyvistä luetteloista. Myös esimerkiksi muumimukeista on laadittu luettelojulkaisuja. Luetteloissa kuvataan yleensä tietyn maan tai maanosien julkaisut järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Mukana kustakin kohteesta voi olla ilmoitettu mm. kuva tai kuvat, julkaisupäivämäärä, […]
-
Suomalaisen rahakirjeen (numisbrief) tarinasta ja tarinan päätös
Rahakirje, englanniksi ”numisbrief”, on tuote, jossa on yhdistetty filateelinen ja numismaattinen kohde kirjekuoren kaltaiseksi kokonaisuudeksi. Yleensä kuorella on samasta aiheesta julkaistu suomalainen postimerkki sekä metallinen kolikko tai mitali muovisessa läpinäkyvässä pakkauksessa, blisterissä. Samoin kuorella oleva postimerkki voi olla leimattu filateelisella ensipäivänleimalla tai leimankaltaisella painatuksella. Kuorella on painettuna yleensä myös kolikon/mitalin aiheeseen liittyvää kuvitusta. Postimerkki voi […]
-
Ruotsin Eerik XIV:n aikaisesta kultarahasta huudettiin 200 000 euron ennätyshinta
Myntauktionet i Sverige teki 2. helmikuuta 2023 loisteliaan hankinnan. Saksalaisen Künker-huutokauppakamarin huutokaupassa oli tarjolla varsin ainutlaatuinen kohde: Eerik XIV:n (1533-1577) aikainen, vuoden 1568 hyväkuntoinen gyllen*, Ruotsin ensimmäinen kultaraha. Huutokauppa järjestettiin yhteistyössä World Money Fairin kanssa Berliinissä. Myntauktionet osallistui huutokauppaan yksityisasiakastaan edustaen. Kovan huutokilpailun lopputulemana oli merkittävä, 200 000 euron vasarahinta. Kyseessä oli näin ollen historian […]
-
Minne menet, juhlaraha?
Markka-ajalta lähtien suomalaisesta valuutasta on lyöty juhlarahoja, euroaikana arvoltaan 2 €, 5 €, 10 €, 20 €, 50 €, 100 €. Täydellisen luettelon näistä rahoista voi löytää vaikkapa Suomen Numismaattisen yhdistyksen Keräilijän oppaasta (linkki). Tunnetusti juhlarahan myyntihinta on ollut nimellisarvoaan tuntuvasti korkeampi. 2 € käyttöjuhlarahoja lukuunottamatta, niitä ei myöskään ole huolittu käteismaksun välineeksi, ainakaan enää. […]
-
Australia päivittää viiden dollarin setelinsä – Elisabet vaihtuu alkuperäisasukkaisiin
Australian keskuspankki uutisoi päivittävänsä 5 dollarin setelin uudella ulkoasulla, joka kunnioittaa Australian alkuperäisasukkaiden kulttuuria ja historiaa. Uusi kuvitus korvaa kuningatar Elisabet II:n muotokuvan, joka on ollut kuva-aiheena dollarin setelissä vuosina 1966–1984 ja viiden dollarin setelissä vuodesta 1992 alkaen. Päivitetyn setelin kääntöpuolella on nykyisen setelin tapaan teemana Australian parlamentti. Australian hallitus on ollut tukemassa päätöstä seteliuudistukselle. […]
-
Englanti: ensimmäiset Britannia-sarjan kolikot Charles III:n kuvalla
Royal Mint UK on julkaissut tänään ensimmäiset Britannia-sarjan Bullion- eli jalometallikolikot uuden kuninkaan Charles III:n kuvalla. Sijoitus- ja keräilykolikkona myytävää Britanniaa on julkaistu kultaisena vuodesta 1987 ja hopeisena vuodesta 1997. Sadan punnan kultakolikossa puhdasta kultaa on 1 troy-unssi eli 31,103 grammaa. Kolikon hinta 17.1.2023 oli 1688,20 puntaa eli 1918,88 euroa. Kullan jalometalliarvo 17.1.2023 klo 18.30 […]
-
Kongon vapaavaltio ja kuningas Leopold II
Belgian kuningas Leopold II perusti Kongon vapaavaltion 5. helmikuuta 1885 valtaamalla julmasti laajan maa-alueen Afrikassa. Sen sijaan, että kuningas olisi hallinnut Kongoa siirtomaana, kuten muut eurooppalaiset suurvallat tekivät lähes koko Afrikassa, Leopold omisti alueen yksityisesti. Leopold rahoitti hankkeensa Belgian hallitukselta lainatuilla varoilla. Kuninkaan julkisena tavoitteena oli luoda sivistystä Kongon alueen kansalle. Leopoldin valtakausi Kongon vapaavaltiossa […]
-
Ranska 2 € 2023: Pariisin olympialaiset III
Vuoden 2023 ensimmäinen kahden euron käyttöjuhlaraha on saatavilla 10.1.2023 alkaen, kun Ranskan rahapaja Monnaie de Paris on aloittanut Pariisin vuoden 2024 olympialaisia esittävän sarjan kolmannen kolikon myynnin. Kolikon kuvateemana on Ranskan kansallissymboli Marianne nyrkkeilemässä Pont Neufin, Seinejoen ylittävän sillan edessä. Kolikon lyöntimäärä on 260 000 kpl, josta 250 000 BU-kolikkoa. Lyöntimäärä jakautuu viiteen eriväriseen coincardiin, […]
-
Suomi 2 € 2023: Luonnonsuojelulaki 100 vuotta ja vuoden 2023 julkaisuohjelma
Maaliskuussa 2023 julkaistavassa kahden euron käyttöjuhlarahassa teemana on luonnonsuojelu. Kolikon keskiössä on kovakuoriainen, jäärä, jota ympäröi teksti LUONNONSUOJELU NATURSKYDD 2023. Samasta aiheesta julkaistaan myös kultaraha pienellä lyöntimäärällä. Juhlaraha-aiheella halutaan nostaa esille Suomen luonnonsuojelulainsäädännön ja Suomen luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Aiheena Suomen luonnonsuojelulaki on yleisen merkittävyytensä lisäksi ajankohtainen, sillä vuonna 2023 tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisen luonnonsuojelulain […]
-
Englanti: vuosisarja 2023 julkaistu / 2023 UK annual year set
Englannin kuningattaren Elisabet II:n kuolema 8.9.2022 merkitsi kunnioitettavan pitkän, yli 70 vuotta kestäneen valtakauden päättymistä. Seuraajaksi nimettiin kuningattaren poika, kuningasnimeltään Charles III. Englannin ja monen muunkin kuningaskunnan rahojen, erityisesti kolikoiden, yhtä puolta edustaa valtiaan muotokuva. Kuninkaan tai kuningattaren vaihtuminen on siten suuri muutos myös rahojen suunnittelijoille ja rahaa liikkeeseen laskevalle taholle. Elisabet II:n pitkän valtakauden […]
-
Englanti: ensimmäiset kolikot kuningas Charles III:n muotokuvalla
Kun Englannin kuningatar Elisabet II menehtyi 8.9.2022, käynnistyi myös numismatiikan historiassa poikkeuksellisen suuri tapahtuma. Kuningatar ehti olla vallassa yli 70 vuotta, ja esiintyi siksi valtavassa määrässä Englannin ja kansainyhteisön postimerkkejä sekä rahoja. Esiintymisen laajuudesta kertoo jotakin se, että jopa Elisabet II -aiheisista seteleistä on kirjoitettu erillisiä oppaita. Nyt kuningattaren aikakausi on ohi, ja tilalle odotetaan […]
-
Kroatian viimeiset kunat ja lipat (1994–2022)
Kroatian siirtyessä eurovaltioksi 1.1.2023 jää sen aiempi valuutta kuna pois käytöstä. Valuutan vaihtuminen kiinnostaa monia seteli-, kolikko- ja aihekeräilijöitä myös eurokeräilyn ulkopuolella. Kun valuutta vaihtuu uuteen, suljetun sarjan keräily muodostaa selkeän raamin: alku- ja loppupään. Valuuttana kunaa käytettiin toisen maailmansodan aikaan, kun nukkevaltio Nezavisna Država Hrvatska, Itsenäinen Kroatian valtio oli toiminnassa. Seteleitä ja kolikoita laskettiin […]
-
Kroatian uudeksi valuutaksi euro – kuna jää historiaan 31.12.2022
Kroatiasta on tullut uusin ja samalla kahdeskymmenes euroalueen jäsen. Maa ottaa euron käyttöön 1.1.2023. Euron ja Kroatian aiemman rahayksikön kunan väliseksi muuntokurssiksi on vahvistettu 7,53450 kunaa yhtä euroa kohden. Uuteen rahayksikköön siirtyminen aktivoi myös keräilijöitä: euroa käyttävillä mailla kolikoiden arvopuolet ovat identtisiä, mutta kuvapuolen eli nk. kansallisen puolen suunnittelu on maakohtaista. Euroseteleissä ei ole maakohtaisia […]
-
Eurokolikoiden ja -setelien keräilyn uusia mediajuttuja
Euron arvoista valuuttaa kolikoina ja seteleinä ei kerätä pelkästään poikkeustilanteisiin varustautumista varten. Sitä harrastetaan myös numismaatikkojen parissa. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, numismaattista keräilyarvoa sisältyy kiertämättömiin kohteisiin, eli ei käytössä olleet rahat. Paljain sormin käsittely näkyy uuden kolikon pinnassa varsin välittömästi ja setelinkin varsin pian. Olen käyttänyt kiertäneistä rahoista nimitystä ”lompakkolaatu”. Otsikon kuvassa näkyykin, kuinka kiertämättömät käyttöjuhlarahat […]
-
New UK banknotes featuring King Charles III revealed / Englanti: Charles III:n valtakauden ensimmäiset setelit käyttöönotetaan vuonna 2024
Read the English text here » Englannin kuningattaren Elisabet II:n (valtakausi 6.2.1952–8.9.2022) kuolema ja uuden kuninkaan Charles III:n valtaannousu tarkoittavat muutosta myös postimerkkien ja rahojen osalta. Maan historiassa kolikot ovat esittäneet hallitsijan kuvaa jo vuosisatojen ajan, mutta seteleissä vastaavanlainen kuvitus otettiin käyttöön vasta vuonna 1960, kuningatar Elisabet II:n kaudella. Charles III:n aika jatkaa tätä perinnettä. […]
Keräilyuutisia ja -artikkeleita
News and articles about collecting