Paperisen viranomaispostin olennainen vähennys v. 2026


Olen miettinyt, että koska uusia postimerkkejä vielä on julkaistu 40 – 50 erilaista vuodessa, niin ketkä niitä vielä tarvitsevat? Vuoden 2019 jälkeen ne eivät ole kelvanneet enää paketteihin (linkki). Posti on vedonnut kirje- ja korttiharrastajiin (postcrossing), mutta en usko näiden kattavan kuin pienen osan kulutuksesta. Joulukorttien määrä vähenee tilastojen mukaan vuosi vuodelta.

Vertaiskaupassa (esim. huuto.net ja tori.fi) ja keräilyssä postimerkillisellä kirjeellä on kätevä ja kohtuu edullinen kuljettaa pikkutavaraa. Mutta sielläkin on käytössä esimerkiksi postimerkittömiä ”helposti”-kuoria. No, uusi pankki/luottokortti tulee edelleen kirjepostina, tosin kuoressa ei ole ollut postimerkkiä.

Verottajan ja Kelan mukaan (linkki) on kuitenkin tietty määrä ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta käytä sähköisiä palveluja, eli siis lähettävät lomakkeensa paperisina, myös postimerkeillä. Kuinka kirjepostin myöhästely tai katoaminen on aiheuttanut ongelmia. On varmaan satoja tuhansia kansalaisia, joilla sähköinen viestintä ei onnistu. Eikä pelkästään ikäihmisiä. Vähittäiskaupoista olen kuullut, että noin 10 % ostoksista tehdään käteisellä rahalla.

Nyt kuitenkin aiotaan siirtää viranomaisasiointia ensisijaisesti digitaaliseen viestintään (linkki). Eli viranomaiset lähettävät kirjeensä digitaalisesti kaikille niille, kenelle se on mahdollista. Lakimuutoksin siitä tehdään velvoittavaa.

Tilastojen mukaan noin miljoona on siirtynyt digitaaliseen Suomi.fi-palveluun, Se on yllättävän vähän, jos jutun mukaan 4,2 miljoonalla olisi siihen valmius. Itse olen käyttänyt sitä jo pitkään, esimerkiksi veroasioissa. (Vaikka Suomi.fi näyttääkin lähinnä olevan muistutus siirtyä muualle, kuten Vero.fi sivuille asiointiin). Viesti tai muistutus uusista viesteistä ja asiakirjoista tulee OmaPosti-sovellukseen ja siitä sähköpostiin. On toiminut moitteettomasti. Sen sijaan olen lukenut, että paperiset kutsut sairaalaan tms. ovat myöhästyneet tai kadonneet ja aiheuttaneet ongelmia.

Paperisten kirjeiden jakelun vähenemistä vauhditti olennaisesti, kun paperilaskuista ruvettiin perimään lisämaksua, joskus vuosikymmen sitten.

Olen kerännyt havaintoja liittyen postimerkki- ja kirjepostin palvelujen muutoksiin (linkki). Paperipostin määrän väheneminen on joka kerta ollut perusteluna. Tämä ei voi olla vaikuttamatta uusien postimerkkijulkaisujen parissa harrastamiseen. Miksei myös kiinnostukseen entisajan postimerkkejä kohtaan. Tietoisuuteen siitä, että joskus viestintä on maksettu postimerkeillä.

Koska digiasioivien määrä muuttuu huomattavasti, miljoonilla viranomaispostin osalta, nyt uusi muutos vuodesta 2026 edelleen nakertaa paperisen kirjepostin jakelua, kun se nytkin on ollut tasaisessa laskussa. Vaikka toki verottaja ja Kela käyttää valmiiksi maksettuja kirjekuoria, asiakkaat lähettävät dokumenttejaan myös postimerkeillä varustetuissa kirjeissä.

Epäsuora vaikutus postimerkillisiin kirjeisiin on se, että kun kaiken kirjepostin jakelumäärä olennaisesti vähenee, se edelleen vaikeuttaa asiaa ja tuo paineita nostaa postimaksuja.

Tosin voi olla, että paperikirjeen maksun suorittaminenkin halutaan siirtää postimerkistä digiin ja viivakoodi-tarroihin. Kun se tehdään näin jo pakettien osalta. Monissa maissa, kuten Islannissa ja Hollannissa, kirjemaksun voi maksaa diginä ja kirjoittaa kuorelle numerokoodin maksun vastineeksi, aivan kuten jo Suomessakin paketeille. Jos postimaksu ei onnistu netin kautta, digitarra kuorelle pitänee jonottaa kumppanipostin luukulla tai sitten järjestetään kirjemaksun tarra-automaatteja (vrt. entisajan frankeeraus-automaatit). Tai viivakoodillisia tarroja voinee ostaa markettien kassoilta. Tietynlainen ”esiaste” digistä ovat uusissa postimerkeissä olevat 2D-koodit (linkki), vaikka niillä todetaan vain helpotettavan käsittelyä jakelukeskuksissa.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *