The American Philatelic Society (APS) has published a new collector magazine, StampED (link). According to the magazine, its ”mission is to reach a new generation (practically under 60 years) of stamp collectors online, who collect in new ways. The magazine shares advice for beginner collectors. It’s also about securing the future of stamp collecting, by growing the collecting community online. The magazine is based on numerous discussions within the association.”
In the first issue of the magazine, e.g. article about stamps printed with thermochromic, heat-sensitive ink. There is, among other things, the Finnish climate change mini-sheet from 2018. Its feature is that when you touch the stamp with a warm finger, white patterns are revealed from the black background. An article (in Finnish) on the subject is here (link). It’s good in itself that the magazine pays attention to quite new stamp products – there are rarely stories about them in Finnish philately magazines.
Well, can the StampED magazine work? Yes, probably for a young collector who got a spark for the hobby in some other way. Who does not have access to the association’s paper publications.
On the other hand, I doubt whether the StampED magazine will work for those who are not aware of stamp collecting: it cannot but sink in the world of digital communication, very low in the floor level. You have to know how to find your way to the APS website separately. A Google search does not find the link: hits lead to different pages (online shopping and tax advisory services). The situation in the search results can of course improve somewhat, depending on the magazine’s popularity. (Should the name of the magazine have been thought through a little more carefully?) But where could that popularity come from, if people under the age of 50, at least in Finland, no longer see stamps except on Christmas cards, and the paper letter and card business is predicted to end? The rest of the Western world will follow this development. The golden age of stamp collecting and philately was in the post-war unified culture, now the leisure culture is fragmented. The culture is more individual than collective. I have written about this separately (link).
The background organization APS states that the average age of its members is over 60 years. Although its decision-makers are aware of and many certainly use digital media, they do not seem to take advantage of their actual nature and purpose.
The StampED magazine is therefore practically a paper magazine in a digital format, which seems like a backward idea compared to the online magazines of media houses that are popular. It is browsed one by one page on the computer screen, zooming back and forth. Of course, nowadays newspapers and magazines also have a pdf print of the paper publication, as a sidebar of the online magazine. However, a decent online magazine should be tailored, especially compatible for smartphone. I claim that there are fewer readers from tablets and computers. Browsing and reading StampED magazine on a smartphone screen is difficult and slow, practically overwhelming.
Examples of how digital and social media opportunities should be utilized can be found on The Digital Philatelist (link) or Exploring Stamps (link). The latter is a video channel, which certainly requires a lot of work, effort and know-how. The administrator Graham Beck has stated that he will reduce the publishing pace. I believe he has made content more out of passion than for a living. There is also the expression modern philatelist (link). Who is not dependent on paper communication, even if the objects to be collected are paper.
I think the challenge in collecting magazines in general is that there are as many ways to collect as there are collectors. The magazines should therefore be versatile, but on the other hand, offer enough information about the details that interest you. To obtain accurate information, a simple Google search and communication on the social media Facebook is much more effective than a pdf or paper magazine, although the accuracy of the information obtained may have flaws. For example, even though I myself collect many things, I am not interested in all collecting, not much in so called investigative, competitive philately, which is abundant in Finnish philatelic magazines. In collecting paper magazines, the content can be inflated with auction lists, which I personally do not need, especially since the auctions are conducted digitally, all the way through the same portal.
As an alternative to communication, social media such as Facebook also does not arouse passions if its content is just the association’s bulletin board. Social media’s idea is interactivity, i.e. that the followers, the public, have the opportunity to comment and share their own content. Due to content moderation and quality requirements, for example, TikTok, which is popular with young people, would hardly be an issue for the philatelic association.
StampED magazine, a paper magazine for boomers in pdf format, will certainly establish a certain readership, but I don’t believe in any revolutionary effect in terms of increasing the number of enthusiasts. It’s drowning in supply. I’m not even convinced that the magazine would have a very long life. Especially when, based on my own experiences, I feel that the most important thing for senior philatelists, journal editors, is to do things the way they’ve always been done, and that’s what they defend as honorable traditions. In the associations, reforms are talked about and even tried a little – perhaps to maintain the feeling that there is still hope.
Stamp collecting certainly has a future, and so does philately. Meaning investigative, competitive hobby. In 10 years, its hobby may be in the same category as carrier pigeons, Morse code or horse-drawn carriages.
Other blogs about collecting in English (link).
Uusi digitaalinen filatelian keräilylehti
American Philatelic Society (APS) on julkaissut uuden keräilyaiheisen lehden, StampED (linkki). Lehden mukaan sen ”missiona on tavoittaa uuden sukupolven (käytännössä alle 60 v.) postimerkkien keräilijöitä netissä, jotka keräävät uusilla tavoilla. Lehti jakaa neuvoja aloittelijan keräilyyn. Kyse on myös postimerkkien keräilyn tulevaisuuden varmistamisesta, verkossa kasvavan keräily-yhteisön kasvattamisella. Lehden perustana ovat lukuisat keskustelut yhdistyksen sisällä.”
Lehden ensimmäisessä numerossa on mm. artikkeli termokromaattisista, lämpöherkällä musteella painetuista postimerkeistä. Siellä on mukana on muun muassa Suomen ilmastonmuutos-pienoisarkki vuodelta 2018. Siinä ominaisuutena on, että merkkiä lämpöisellä sormella koskettaessa, mustasta taustasta paljastuu valkoisia kuvioita. Suomen Postin juttu aiheesta on tässä (linkki). Hyvä sinänsä, että lehti huomioi varsin uusia postimerkkituotteita – niistä kun harvoin on juttuja suomalaisissa filatelian lehdissä.
No, voiko StampED-lehti toimia? Kyllä varmaan sellaiselle nuorelle keräilijälle, joka on saanut kipinän harrastukseen muuta kautta. Joka ei pääse yhdistysten paperisten julkaisujen pariin.
Sen sijaan epäilen, toimiiko StampED-lehti postimerkkeilystä tietämättömille: se ei voi olla hukkumatta digitaalisen viestinnän maailmassa jonnekin lattian rakoon. APS:n sivuille pitää erikseen osata hakeutua. Google-haku ei linkkiä löydä: osumat vievät toisenlaisille sivuille (verkkokauppa- ja veroneuvontapalvelut). Tilanne hakutuloksissa voi toki parantua hieman, riippuen lehden suosiosta. (Olisiko lehden nimeä pitänyt miettiä vähän tarkemmin?) Mutta mistä se suosio voisi tulla, jos alle 50-vuotiaat ainakaan Suomessa eivät enää näe postimerkkejä kuin joulukorteissa, ja paperikirje- ja korttibisneksen ennustetaan loppuvan? Muu länsimaailma seuraa perässä tätä kehitystä. Filatelian kulta-aika oli sodanjälkeisessä yhtenäiskulttuurissa, nyt vapaa-ajan kulttuuri on pirstoutunut. Harrastetaan enemmän yksilöllisesti, ei kollektiivisesti. Olen kirjoittanut tästä erikseen (linkki).
Taustaorganisaatio APS ilmoittaa jäsentensä keski-iäksi yli 60 vuotta. Vaikka sen päättäjät ovat varmaankin tietoisia ja käyttävät digitaalista mediaa, sen varsinaista luonnetta ja mahdollisuuksia ei näytetä hyödynnettävän.
StampED-lehti on siis käytännössä paperilehti digitaalisessa muodossa, mikä tuntuu jälkeenjääneeltä idealta, verrattuna yleisön suosimiin, mediatalojen verkkolehtiin. Sitä selataan aukeama kerrallaan tietokoneen näytöltä, zoomaten edestakaisin. Toki nykyään sanoma- ja aikakauslehdillä on myös pdf-näköislehti paperijulkaisusta, verkkolehden kylkiäisenä. Kunnon verkkolehden pitäisi kuitenkin olla räätälöity, erityisen yhteensopiva älypuhelimelle. Tabletilta ja tietokoneelta lukijoita väitän olevan vähemmän. StampED-lehden selaaminen ja lukeminen älypuhelimen näytöllä on vaikeaa ja hidasta, käytännössä ylivoimaista.
Esimerkkejä siitä, miten digitaalisen ja sosiaalisen median mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää, löytyy tileiltä The Digital Philatelist (linkki) tai Exploring Stamps (linkki). Jälkimmäinen on siis videokanava, joka varmasti vaatii kovasti työtä, vaivaa ja osaamistakin. Ylläpitäjä Graham Beck onkin todennut vähentävänsä julkaisutahtia. Uskon, että hän on tehnyt sisältöä enemmän intohimosta, kuin toimeentulon vuoksi. On myös käsite moderni filatelisti (linkki). Joka ei ole riippuvainen paperisesta viestinnästä, vaikka keräilykohteet paperia olisivatkin.
Keräilyn lehdissä ylipäänsä on minusta haaste, että on niin monta tapaa keräillä kuin on keräilijöitä. Lehtien pitäisi siis olla monipuolisia, mutta toisaalta tarjota tarpeeksi tietoa juuri itseä kiinnostavista yksityiskohdista. Täsmätiedon hankkimiseksi pelkkä Google-haku ja kommunikointi sosiaalisen median Facebookissa on paljon tehokkaampaa kuin pdf- tai paperilehti, vaikka saadun tiedon oikeellisuudessa voi olla puutteita. Esimerkiksi vaikka itse keräilen monenlaista, ei minua kaikki keräily kiinnosta, kuten ei juurikaan tutkinnallinen kilpailufilatelia, jota suomalaisissa filatelian lehdissä paljolti on. Keräilyn paperilehdissä sisältöä voi olla paisutettu huutokauppalistoilla, joita itse en tarvitse, varsinkin kun huutokaupat käydään kuitenkin digitaalisesti, loppuun asti samassa portaalissa.
Viestinnän vaihtoehtona sosiaalinen media kuten Facebook ei myöskään herätä intohimoja, jos sen sisältö on pelkkä yhdistyksen ilmoitustaulu. Somen idea on vuorovaikutteisuus, siis se, että seuraajilla, yleisöllä on mahdollisuus kommentoida ja jakaa omaa sisältöä. Sisällön moderoinnin ja laatuedellytysten takia esimerkiksi nuorten suosima TikTok tuskin tulisi filateliayhdistykselle kysymykseen.
StampED-lehti, boomereiden paperilehti pdf-formaatissa, varmasti vakiinnuttaa tietyn lukijakunnan, mutta mihinkään käänteetekevään vaikutukseen harrastajamäärän lisääntymisessä en usko. Se hukkuu tarjontaan. En ole edes vakuuttunut siitä, että lehti olisi kovin pitkäikäinen. Varsinkin kun omien kokemusten perusteella tuntuu, että seniorifilatelisteille, lehden editoreille, tärkeintä kuitenkin on tehdä asiat niinkuin on aina tehty ja sitähän puolustellaankin kunniakkaina perinteinä. Yhdistyksissä uudistuksista puhutaan ja vähän kokeillaankin – ehkä siksi, että säilyisi tunne, että toivoa vielä on.
Postimerkkien keräilyllä on varmasti tulevaisuutta ja niin filateliallakin. Tarkoittaen tutkinnallista, kilpailullista harrastamista. 10 vuoden päästä sen harrastaminen voi olla samaa luokkaa kuin kirjekyyhkyjen, Morseaakkosten tai hevoskärryjen.