Tämä artikkeli on julkaistu v. 2020 #postimerkkeilija-blogialustalla. Ko. blogin uudelleenjärjestelyjen takia, julkaisen sen täällä, hieman päivitettynä.
Kirjailija Väinö Linnan (1920 – 1992) syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta, vajaa kolme vuotta sitten, eli 20.12.2020. Merkkipäivä on huomioitiin laajasti mediassa, vuonna 2020 on ilmestyi mm. 3 uutta kirjaa aiheen tiimoilta, samoin kuin YLE:n omassa YLE Areena-suoratoistopalvelussa oli katsottavissa Linnan kirjoista Tuntematon sotilas sekä Täällä Pohjantähden alla tehdyt elokuvat useina versioina sekä useita dokumentteja kirjailijan elämästä ja haastatteluista. Osa niistä löytyy vieläkin, samoin mainittuja elokuvia esitetään uudestaan.
Mainita voi myös Urjalan kirjastoon rekonstruoidun Väinö Linnan työhuoneen (linkki), yhtenä ”Väinö Linnan reitin” matkailukohteena. Samoin jokavuotisen ”Pentinkulman päivät”-kirjallisuustapahtuman (linkki), joka toteutetaan niillä seuduilla, mistä Väinö Linna sai innoituksensa Täällä Pohjantähden alla-romaaneihin.
Mitä keräilyyn tulee, itseäni ovat kiinnostaneet postimerkit sekä rahat. Seuraavassa esiintyvät tiedot postimerkeistä, rahoista, kirjoista ja elokuvista on tarkistettu Wikipediasta, LAPE-postimerkkiluettelosta 2020, numismaatikkojen Keräilijän oppaasta 2020 sekä Suomen Monetan että euro-coins.tv nettisivustolta.
Postimerkkeihin (kuva 1) pääsi kuva Tuntematon sotilas-elokuvasta, jossa esiintyy näyttelijä Åke Lindman alikersantti Lehtona. Ko. merkki julkaistiin v. 1996, osana postimerkkivihkoa ”Elokuva 100 vuotta”. Vuonna 1997 julkaistiin postimerkkivihko ”Kirja 1900-luvulla”, jossa yhtenä on kansikuva Täällä Pohjantähden alla-romaanisarjan osasta 1. Ko. postimerkkien ensipäivänkuoret julkaistiin kaikki vihkojen merkit samalla kuorella (kuva 2). V. 1996 ja 1997 merkit ja vihkot eri versioina ovat ns. filatelian ruuhkavuosien tuotoksia joten niitä on kerätty talteen paljon ja täten keräilyarvo ei ole merkittävä.
Rahojen osalta Väinö Linna esiintyi 20 markan setelissä, vuodesta 1993 vuoteen 2001 (kuva 3). Seteleitä (kahta eri versiota) julkaistiin kymmeniä miljoonia kappaleita, joten niiden keräilyarvo ei ole suuri. Tosin painatuksen uudempaa päätä kohden julkaistiin seteleitä käyttäen osin vanhempia painolaattoja, joten vanhemman allekirjoitusparin sisältäviä, harvinaisempia variantteja on olemassa – joka neljäs tietyistä sarjanumeroista.
Kun Linna-aiheinen seteli oli käytössä, siitä teki aikoinaan mieli muistuttaa, että sen toisella puolella näkyy Tampella Oy-nimisen yrityksen toimiston julkisivu Tammerkosken partaalla ja siinä lähes sen toimiston ikkuna, jossa aloitin oman työurani vuonna 1989. Silloisena työntekijänä Tampellan pilkkominen liippasi itseäni läheltä ja siihen liittyvän ”koplaus”tarinan monet muistanevat, samoin kuin nyt edesmenneen, ministerinä toimineen Kauko Juhantalon.
Ko. setelin osalta kävi myöhemmin ilmi, että Linnan kasvokuvaa oli käytetty luvatta. Suuren jakelun vuoksi seteliä ei voitu vetää enää pois. Tästä Suomen Pankki joutui maksamaan v. 1994 huomattavan tekijänoikeuskorvauksen, 100000 markkaa eli noin 17000 euroa. Jos poisveto olisi tapahtunut paljon varhemmassa vaiheessa, ko. luvattoman kuvan sisältävät setelit olisivat keräilyharvinaisuuksia.
Väinö Linnan syntymän 100-vuotismerkkipäivän johdosta julkaistiin v. 2020 juhlarahat (kuva 4) arvoltaan 2 € sekä 20 €. Kahden euron kolikkoa on julkaistu perusversiona 800000 kpl sekä peilikiiltoinen (proof) versio 7000 kpl, kun taas 20 € kolikon julkaisu on 1920 kpl, joista 100 kpl numeroitu. Proof-versiot julkaistaan pelkästään keräilyyn.
Juhlarahat ovat siis euroarvoisia ja koska euro on yhteisvaluutta, keräilymielessä myös suomalaisilla kolikoilla on kiinnostusta runsaasti myös ulkomailla. Erityisesti kahden euron erikois- tai juhlarahoja kerätään, samoin kuin itse niitä kerään kaikista eri euromaista, tällä hetkellä 19 EU-valtiota sekä EU:n kuulumattomat kääpiövaltiot Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaani. 2 € erikoiseuroja ilmestyy nykyään vuosittain yli 30 kappaletta ja useat maat, Suomi mukaan lukien, tuottaa niitä 2 erilaista vuodessa. Väinö Linnan 2 € juhlakolikkoa tulee löytymään myös lompakoista ja kaupan kassoilta, mutta on tarpeen muistuttaa, että vähäinenkin paljain sormin käsittely pudottaa kolikon numismaattisesta luokasta unc (uncirculated) luokkaan circ (circulated), jolloin sen keräilyarvo ei ole juuri nimellisarvoa suurempi. Vuoden 2020 lopussa ilmestyi vielä Suomen eurokolikkosarjan (1 cent – 2 €) proof-versio (kuva 5) jossa on mukana erikoiseurot 2 € Turun yliopisto 100 vuotta sekä Väinö Linna, myöskin proof-versioina. Ainoastaan 500 kpl julkaisuna Moneta ilmoitti pian julkaisun jälkeen proof-rahasarjan olevan loppuunmyyty. Osa näistäkin mennyt todennäköisesti ulkomaisille keräilijöille. Samoin ilmestyi Pohjantähti-rahasarja (kuva 6) BU-versiona (BU = brilliant uncirculated), jossa mukana Väinö Linnan 2 € unc-versiona.
Lisätietoja euroarvoisten rahojen keräilystä ja kuntoluokituksista voi saada Suomen numismaattisen yhdistyksen alaisesta Eurokerhosta (linkki), Tietopankista (linkki) sekä YouTube-luennosta (linkki).
Kuvan 5 vasemmalla ylhäällä oleva tähtikuvio on Otava, joka on osa Ison karhun tähdistöä. Itse Pohjantähti sijaitsee korkeammalla taivaalla, kuten kolikkosarjan tähtikartassa näkyy. Otavan ”kauhan kupin ulkoreuna” (50 snt kolikon yläpuolella) osoittaa kohti Pohjantähteä. Itse asiassa Pohjantähti ei läheskään kirkkain taivaan tähdistä. Sillä on ollut merkitystä kuitenkin erityisesti navigoinnissa kautta vuosisatojen, koska se sijaitsee aina pohjoisen suunnassa, lähellä maapallon pyörimisestä syntyvää tähtitaivaan kiertoakselia – ympäri maapalloa tähtitaivasta katsellen.
Alla sama kolikkosarja proof-versioina.
Vuonna 2020 on myös julkaistu ns. nollaeuro, eli 0 euron nimellisarvoinen seteli Linnan ja Tuntemattoman sotilaan aiheella (kuva 7). Ko. nollaeuro-setelit on julkaistu varustettuna samanlaisilla tekniikoilla kuin käytössä olevat euroarvoiset setelit. Keräilymielessä niitä ei katsota kuuluvaksi numismatiikkaan, vaan ovat enemmän postikortin tai matkamuiston tapainen tuote. Niitä on julkaistu vuodesta 2015 ja ensimmäinen suomalainen nollaeuro v. 2017.
Vuonna 2020 suomalaisista nollaeuroista on tavattu julkaista ns. perusversio (sarjanumerot 1 – 4000) ja juhlaversio (sarjanumerot 4001 – 5000), nollaeurojen 5-vuotisen taipaleen kunniaksi. Nähtäväksi jää, kuinka nollaeuro-setelien keräilyn suosio sinänsä kehittyy. Samoin kuin miten erilaisten versioiden (perus- ja juhlaversio) julkaisu keräilyä edistää. Maailmalla nollaeuro-seteleitä on ilmestynyt yli 1000 kpl, myös eurovaluutta-maiden ulkopuolella. Itse olen suomalaiset setelit kerännyt (yli 100 erilaista) sekä joitain muita tiettyjen aiheiden mukaan. Olen kirjoittanut blogin nollaeuroista (linkki).
Väinö Linnan kirjallinen tuotanto (romaanit) on seuraava:
Päämäärä, WSOY, Porvoo, 1947.
Musta rakkaus, WSOY, Porvoo, 1948.
Tuntematon sotilas, WSOY, Porvoo, 1954.
Täällä Pohjantähden alla 1–3, WSOY, Porvoo 1959, 1960, 1962.
Sotaromaani, WSOY, Helsinki, 2000
Hänellä on myös paljon muuta tuotantoa: Esseekokoelmia, kokoomateoksia, elokuvakäsikirjoituksia. Samoin hänestä itsestään on tehty mm. kirjoja ja TV-dokumentteja. Kävin itse katsomassa teatteriesityksen ”Kansalliskirjailija”, samannimisen Karo Hämäläisen kirjan (linkki) pohjalta. Näytelmä ei vain minusta ollut kovin hyvä, eivätkä myöskään sen saamat arvostelut.
Olen myös hankkinut kirjat Tuntematon sotilas, Sotaromaani sekä Täällä Pohjantähden alla osat 1-3 (kuva 8) samoin kuin Tuntematon sotilas-elokuvan eri versiot ohjaajina Edvin Laine, Rauni Mollberg sekä Aku Louhimies (kuva 9). Lisäksi minulta löytyy Täällä Pohjantähden alla Timo Koivusalon ohjaamana kaksiosaisena elokuvana (kuva 9.).
Timo Koivusalon ohjauksista 2009 ja 2010 on todettu, että ne noudattavat aika lailla Edvin Laineen (1968, Akseli ja Elina 1970) vastaavia. Itse olen tosin näistä uusistakin pitänyt, vaikka ne vanhatkin nähnyt. Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas-elokuvaversiosta v. 2017 keskusteltiin runsaasti ja ihmeteltiin, miksi vielä uusi versio piti tehdä. Esimerkiksi monet pitävät Laineen v. 1955 versiota ”ainoana ja oikeana” ja olihan itse Väinö Linna tekemässä sen käsikirjoitusta. Itse pidän kaikista eri versioista, niissä ollen omat hyvät ja huonot puolensa erityisesti näyttelijäsuoritusten kohdalla. Mainittakoon, että tuon uusimman elokuvaversion yhteydessä lanseerattiin useita tuotteita elokuvan tallenteista silityslautaan ja rikkalapiosettiin asti. Noilla käyttöesineillä tuskin keräilyarvoa syntyy, ollen kuitenkin osoitus nykyaikaiseen Hollywood-tyyliseen markkinointiin liittyvästä ”memorabilia”/muistoesine-kulttuurista.