-
Arabia 150 vuotta: Osa 4 – Talvi- ja jatkosota sekä sodan jälkeinen aika
Talvisodan syttyessä tapahtuneet miehisen työvoiman kutsunnat asepalvelukseen vaikuttivat tietenkin häiritsevästi Arabian tuotantoon, mutta mitään tuotannon pysähdystä ei kuitenkaan tapahtunut. Tosin työaikaa oli pimeimpien kuukausien aikana pimennysmääräysten vuoksi lyhennettävä, koska niin suuressa tehtaassa kuin Arabia, ei voitu pimennystä tehokkaasti järjestää. Moskovan rauhan jälkeen maaliskuussa 1940 palasi tuotanto jälleen lähelle normaalia tasoa, kun asepalveluun kutsutut miehet palasivat […]
-
Arabia 150 vuotta: Osa 3 – Carl Gustaf Herlitz Arabian johtajaksi
Toimitusjohtaja Gustaf Herlitz oli tammikuussa 1916 terveyssyistä pyytänyt vuoden virkavapaata, minkä yhtiön hallitus hänelle myönsikin. Virkavapaasta huolimatta hänen terveytensä ei parantunut, jonka vuoksi hän tammikuun 1. päivä 1917 jätti lopullisesti toimitusjohtajan paikkansa pojalleen Carl Gustaf Herlitzille. Carl Gustaf Herlitz aloitti johtajana aikana, jolloin Venäjällä maaliskuussa puhjennut vallankumous ulotti vaikutuksensa myös Suomeen. Huhtikuussa vaativat Arabian työntekijät […]
-
Arabia 150 vuotta: Osa 2 – Gustaf Herlitz Arabian johtajaksi
Gustaf Herlitzin ryhtyessä hoitamaan Arabian toimitusjohtajan tehtävää, olivat olosuhteet tehtaan kehityksen kannalta suotuisat. Kuten aikaisemmin kerrottiin, ei Arabian toiminnan taloudellinen tulos vastannut sille asetettuja toiveita. Lisäksi myynti Venäjälle osoittautui pettymykseksi. Kuitenkin huomattavaa nousua etenkin Venäjän myynnissä ilmeni vuosien 1880 ja 1885 välisenä aikana. Tämän jälkeen Venäjän myynti jälleen laski, sillä Venäjä oli oman posliiniteollisuutensa elvyttämiseksi […]
-
Arabia 150 vuotta: Osa 1 – ensimmäiset vuosikymmenet
Hyvien suhdanteiden aikana, jotka Ruotsissa 1870-luvun alussa vallitsivat, alettiin ruukinpatruuna Robert Almströmin johtaman Rörstrandin posliinitehtaan taholla suunnitella posliinitehtaan perustamista Suomeen. Osittain sen vuoksi, ettei täällä ollut merkittävää kotimaista kilpailua, osittain taas sen vuoksi, että Suomessa sijaitsevan posliinitehtaan avulla toivottiin päästävän venäläisille markkinoille. Näiden suunnitelmien tuloksena oli, että kauppias Gustaf Halldin helmikuun 1. päivä 1873 sai […]
-
Kahvikupin koristeen merkitys ennen ja nyt
Valkoiset ja yksiväriset kahvikupit ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä etenkin nuoremman väen keskuudessa. Perinteisesti koristeltujen kahvikuppien valmistus on Arabialla vähäistä, ellei kokonaan loppunut. Vuonna 1935 Kurt Ekholm olisi halunnut suunnittelemaansa AH-mallin astiastoon koristeeksi pelkän värillisen lasitteen. Perinteestä poikkeava ajatus ei vielä tuolloin mennyt tehtaassa läpi ja astiasto sai kantaakseen suomalaiskansalliset Aino-, Väinö-, Tapio ja Marjatta-nimiset koristeet. […]
-
Arabian kahvikuppien muotoilusta ja koristeista 1874–1932
Arabian kahvikuppien keräilijän kannalta vuosien 1874-1932 välinen aika on mielenkiintoinen. Kyseisenä aikana kahvikuppien valmistus oli pitkälti käsityötä ja ajan tavan mukaan mallien ja koristeiden määrä oli runsas. Alkuvuosina Arabian kahvikupit valmistettiin valkoisesta, yksivärisestä fajanssista. Kahvikuppien mallit saatiin ruotsalaiselta Rörstrandin tehtaalta. Samoin tarvittavat koristemallit saatiin Rörstrandilta, jonne niitä oli tapana hankkia Saksasta ja Englannista. Ensimmäiset koristeet […]
-
Arabian 1930-luvun kurkiaiheinen koriste ja Z-malli
Markkinoilla liikkuu toisinaan astioita, joiden yksivärisen koristeen aiheena on hennon taiteellinen lintu. Selitteessä mainitaan siellä täällä linnun olevan haikara tai, paremminkin sopivasti, kurki. Astian muoto kertoo mallin. Arabialla mallinimet olivat yleensä yhden tai kahden kirjaimen tunnuksia. Samaa mallinimeä on voitu käyttää vuosikymmenien aikana useissakin eri malleissa. Z-malli, jossa kurkikoristetta tavataan, on otettu tuotantoon Arabialla 1920-luvun […]
-
Kahvikuppikokoelman erikoisuuksia: Arabia Sing-fo
Yleensä kahvikuppien keräilijät kelpuuttavat kokoelmaansa vain ehjiä kahvikuppeja. Siitäkin huolimatta, että kuvan 1910-luvulla valmistetun Arabian DO-mallin Sing-Fo -koristeisen kahvikupin tassi on rikkoutunut, kelpaisi se kenen tahansa kahvikuppikokoelmaan. Ennen ei rikkoutuneita tavaroita heitetty pois, jos ne pystyi korjaamaan. Kuvan kahvikupin rikkoutunut tassi on korjattu liimaamalla palat paikoilleen ja lopuksi liitos on vahvistettu metallihakasilla. Vastaavalla tavalla korjattuja […]
-
Arabian kahvikuppien keräilystä
Arabian astiastot ovat paitsi osa suomalaisten arkea vuosikymmenestä toiseen, myös keräilijöiden intohimon kohde. Erityisesti Arabian kannut ja kahvikupit ovat keräilijöiden suosiossa. Tässä kirjoituksessa keskityn pelkästään Arabian kahvikuppien keräilyyn. Siinäkin vain ennen vuotta 1932 valmistettuihin kuppeihin, syystä että olen kerännyt ja tutkinut ainoastaan vuosina 1874-1932 valmistettuja kahvikuppeja. Kahvikuppien valmistus oli pitkälti käsityötä vuoteen 1932 asti, jolloin […]
-
Arabia Aura – kahvikuppien Ferrari
Tänä vuonna (2023) Arabian perustamisesta on kulunut 150 vuotta. Nykyisellä Arabialla ei ole nimen lisäksi juuri mitään yhteistä alkuaikojen Arabian kanssa. Kotimainen keramiikkatehdas lopetettiin joitakin vuosia sitten, ja tuotanto on siirtynyt ulkomaille, pääasiassa Thaimaahan. Kotimaista tuotantoa ei enää koettu kannattavaksi, kun markkinat ovat vuosikymmenten aikana täyttyneet pääasiassa halpatuotantomaissa tehdyistä astioista. Viime vuosina Arabia on tosin […]