Intohimona uusi pää (Osa I) – Kauneimmat postimerkit

Posti on julkaissut uusia postimerkkejä, nykytahdilla noin 50 kappaletta vuodessa. Siitäkin huolimatta, että kirje- ja paperipostin määrä on ollut voimakkaassa laskussa. Luulen, että kirjepostistakin suurin osa on postimerkittömiä. Postin palveluissa on ollut haasteita, puhumattakaan haasteista postimerkkien keräilijöille (linkki).

Postimerkkiluettelosta on voinut nähdä, että kokonais-julkaisumäärät näyttävät jonkin verran pienenevän per kohde. Tosin määriä ei ole enää kerrottu vuoden 2021 jälkeen. Todennäköisesti ne päätetään ns. kuluttajakirjeiden eli postimerkillisen kirje- ja korttipostin laskevan määrän mukaan. Merkkien formaattia ja aiheita on kommentoitu keräilijöiden toimesta. Eräs harrastaja luonnehti asiaa sarkastisesti tyyliin ”Kivoja kuvia kotiin kestotilauksena”. Jotkut ovat sanoneet niitä ”kiiltokuvamerkeiksi”. Olen keskustellut usean keräilijäystäväni kanssa ja olemme todenneet uudet julkaisut kauniiksi ts. keräämisen arvoisiksi.

Oma intohimoni on juuri uusi merkkituotanto. Aloitin aikoinani keräilyn, kun eurovaluutta tuli. Keräsin eri maiden kolikoita aluksi lompakosta, ja sittemmin lyöntikiiltoisina. Olen mukana Suomen numismaattisen yhdistyksen Eurokerhossa (linkki). Muutama vuosi sitten (2018) heräsi myös keräily postimerkkeihin. Kun aluksi ajattelin, että jos joku kerää Muumimukeja, niin minä voin kerätä Muumipostimerkkejä (linkki). Sitten ajattelin hankkia myös pienen Suomi-kokoelman. No, sitä tuli… suurempi. Loppu on historiaa.

Muumimerkkejäkin on julkaistu jo toistakymmentä kertaa, viimeksi syyskuussa 2022. Olen seurannut Instaragramissa kohteita #filatelia #philately tai #postcrossing ja siellä näyttäytyvät suomalaiset postimerkit edukseen. Uusista kohteista yhä merkittävämpi osa näyttää menevän keräilijöille, ei postitukseen. Etenkin kun postimerkit eivät enää kelpaa paketteihin.

Tähän kirjoitukseen olen poiminut ”kiiltokuvamerkkien”, eli uusimman postimerkkituotannon joukosta kansalaisten kauneimmaksi äänestämät postimerkit ja niiden ensipäivänkuoret, vuosilta 2012 – 2022. Mukana on myös ehdotukseni vuodelle 2023. Seuraavissa teksteissä olen lainannut netistä löytyviä Postin tiedotteita asiasta.

Suomalaiset äänestivät vuoden 2012 kauneimmaksi postimerkiksi Tallilyhdyn, joka henkii joulun rauhallista ja odottavaa tunnelmaa. Nina Rintalan suunnittelema joulupostimerkki ilmestyi marraskuussa 2012. Tallilyhty oli äänestäjien selvä suosikki. Kuvan 1 ensipäivänkuoressa näkyy myös toinen, joulun 2012 joulukuusiaiheinen postimerkki, sekä samanaiheinen erikoisleima.

Vuoden 2013 kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin tunnelmallinen Jouluhalaus. Ari Lakaniemen ja Susanna Rummun suunnitteleman postimerkin lapsihahmot ovat alun perin vanhasta postikortista. Kullanhohtoinen tausta luo marraskuussa 2013 ilmestyneeseen joulupostimerkkiin kynttilänvalon tunnelmaa. Kuvan 2 ensipäivänkuoressa näkyvät myös toiset joulun 2013 joulupostimerkit.

Vuoden 2014 kaunein postimerkki oli Linnansaaren kansallispuistoa esittävä merkki. Teemu Ollikaisen suunnittelema 1. luokan postimerkki julkaistiin toukokuussa 2014. Kyseessä on Suomen kansallispuistoja esittelevän julkaisusarjan viides ja viimeinen postimerkki. Vuonna 1956 perustettu Linnansaaren kansallispuisto suojelee Saimaan arvokasta järvisaaristoluontoa ja kaunista maisemaa. Kansallispuisto-sarjan aiemmissa postimerkeissä (ennen vuotta 2014) kuvattiin suomalaisen luonnon erityispiirteitä – mm. tuntureita, metsää ja soita – eri vuodenaikoina.

Suomalaiset äänestivät vuoden 2015 kauneimmaksi postimerkiksi Kevätviserrys-pääsiäispostimerkin, jossa talitintti laulaa pajunkissan oksalla. 1. luokan postimerkin etualalla on sen muodosta ulos leikattu narsissi. Postimerkkiarkkiin kuuluvat myös Priority-tarrat, joissa lukee PRIORI-TITI-TYY. Kevätviserryksen kuvituksesta ja graafisesta suunnittelusta vastasi Salli Parikka Wahlberg.

Vuoden 2016 kaunein postimerkki oli Nuuksion kansallispuiston jylhää metsämaisemaa kuvaava merkki. Se kuuluu 2 postimerkin sarjaan Käyntikortti Suomesta. ”On hienoa, että postimerkit innostavat suomalaisia, vieläpä näin juhlavuoden (2017, Suomi 100 vuotta) kynnyksellä. Ovathan ne voittajamerkin nimen mukaisesti käyntikortteja Suomesta”, Postin Design Manager Tommi Kantola sanoi.

Vuoden 2017 kaunein postimerkki oli Stiina Hovin Tyynen rauhallisesti -sarjan postimerkki, jossa on Jari Hakalan ottama kuva Pilviä saaristossa. ”Tänäkin vuonna luontoaiheet pärjäsivät kaikkien parhaiten; kymmenen eniten ääniä saaneiden joukosta yhdeksän oli luontoaiheisia”, Postin Tommi Kantola kertoi. ”Kyllä näissä postimerkkien maisemissa ihminen rentoutuu, sielu lepää ja akut latautuvat!”

Sama postimerkki valittiin myös maailman parhaaksi kansainvälisessä gaalassa (linkki). Valinta tehtiin espanjalaisessa Nexofil the 2017 Best Stamps of the World -kilpailussa. Samainen merkki palkittiin kansainvälisessä Nexofilin kilpailussa maailman parhaaksi postimerkiksi sekä vuonna 2018 että viisivuotisjaksolla 2013-2017.

Pilviä saaristossa-postimerkistä otettiin myös uusintapainos vuonna 2019, jota olen edelleenkin nähnyt myynnissä.

Vuoden 2018 kaunein postimerkki oli Klaus Welpin suunnittelema tunnelmallinen Erämaasilta-merkki, jonka Juha Härkönen valokuvasi toukokuisessa ilta-auringossa Suomussalmella.

Erämaasilta voitti toisen palkinnon myös PostEuropin järjestämässä silta-aiheisten EUROPA-postimerkkien kilpailussa, jonka tuomaristo vertasi merkkiä hehkuvine väreineen impressionistiseen maalaukseen.

Suomalaiset äänestivät vuoden 2019 kauneimmaksi postimerkiksi Suomen kansallisperhosta, paatsamasinisiipeä, esittävän postimerkin. Voittajamerkki julkaistiin kesäkuussa 2019 Suomen luontotunnukset II -rullapostimerkissä, jonka suunnittelija Stiina Hovi halusi kuvata merkeissä monille suomalaisille tuttuja kesämuistoja. Paatsamasinisiipi-postimerkin valokuvan otti Esa Ervasti. Kuten edellä todettiin, Stiina Hovin postimerkki (Pilviä saaristossa) pärjäsi myös vuonna 2017, myös kansainvälisesti. Kuvassa 8 näkyvät myös postimerkkirullan 5 erilaista merkkiä. Rullat on myyty 100 postimerkin erissä.

Vuoden 2017 – 2019 Kaupunkipuistoja – postimerkit on esitelty erikseen (linkki).

Vuoden 2020 kaunein postimerkki oli Netta Tiitisen suunnittelema Pieni haaveilija. Postimerkin kuvitus perustuu alun perin tilaustyönä tehtyyn maalaukseen, jossa glitteriä ja kimallusta rakastava tyttö kurkottelee ylöspäin. Postimerkki heijastelee lapsen rohkeutta, intoa, uteliaisuutta ja välittömyyttä.

Hankin taiteilijalta itseltään sarjan postikortteja omistuskirjoituksella. Samoin leimautin yhden postikortin, jossa on sama kuva, ensipäivänä 2.9.2020 Pieni haaveilija-postimerkillä varustettuna.

Suomalaiset äänestivät vuoden 2021 kauneimmaksi postimerkiksi Jukka Risikon valokuvaaman syksyisen Metsämaiseman. Merkissä nähdään metsää ja etualalla punertavia mustikanvarpuja auringonnousun aikaan. Myös toiseksi kauneimmaksi äänestetty postimerkki Koivukuja perustuu Jukka Risikon valokuvaan, joka esittää hehkuvan ilta-auringon värittämää koivukujaa.

Jukka Risikon Syksyn kajoa -postimerkit julkaistiin 5 merkin pienoisarkissa, jonka graafisesta suunnittelusta vastasi Stiina Hovi.

Risikko haluaa välittää valokuvillaan luonnon rauhoittavaa vaikutusta. Hän kuvaa kotiseutunsa Lapuan maaseudulla ja metsissä ja toivoo lisäävänsä kuvillaan ihmisten arvostusta omaa ympäristöä ja lähiluontoa kohtaan. Jukka Risikko julkaisee maisemakuviaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, jossa ne ovat herättäneet ihastusta eri puolilla maailmaa. Myös postimerkeissä tullaan näkemään jatkossa Risikon maisemakuvia lisää. Syksyn kajoa-sarjasta olen teettänyt myös maksimipostikortit (alla). Yksi korteista näkyy myös blogin otsikkokuvana. Tummien värisävyjen takia postimerkit ja leimat eivät näy kovin hyvin.

Vuoden 2022 kaunein postimerkki oli Jukka Risikon valokuvaama Kuuraiset kukat, jossa nähdään talvisen kuuraisia kasvien kukintoja. Merkki on kuvattu Lapuan Alajoella pellon laidalla kirpeän pakkaspäivän aamuna.

Jukka Risikon luontopostimerkit ottivat kauneimman postimerkin äänestyksessä tuplavoiton edellisvuoden 2021 tapaan. Vuoden 2022 toiseksi kauneimmaksi merkiksi äänestettiin Talven virta, jonka Risikko on kuvannut Seinäjoen Malkakoskella auringonlaskun aikaan. Kuva esittää pakkasessa höyryävää Kyrönjokea. Molemmat merkit näkyvät kuvan 11 ensipäivänkuoressa. Talven valoa-postimerkit julkaistiin marraskuussa 2022. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastasi Stiina Hovi.

Vuoden 2022 kaikki postimerkit on esitelty aiemmin (linkki).

Vuoden 2023 kaunein postimerkki? Oma ehdokas

Kevään 2023 postimerkit ovat jo käytössä (linkki) ja syksyn postimerkkien aiheet julkaistu (linkki). Vuonna 2023 postimerkkeihin mukaan on tullut 2D-viivakoodi, joka Postin mukaan pitäisi auttaa koneellisessa lajittelussa. Olen kuullut kommentteja filatelisteilta, että 2D-koodi viimeistään veisi mielenkiinnon uusien julkaisujen keräilyyn? Itseä ne eivät häiritse – ja vuoden 2023 kauneimmaksi itse voisin äänestää keväällä ilmestyneestä Kansallismaisemia-sarjasta Tampereen Tammerkosken maisemaa (kuva 12) esittävän postimerkin. Kansallismaisemia-sarjaa myydään niin ikään 100 kappaleen rullissa, siinä ollen 7 erilaista postimerkkiä.

Kuvan 12 postimerkeissä esitellään kauniita suomalaisia kansallismaisemia, joissa nähdään sekä luonnon muovailemia että ihmisten rakentamia maisemia mm. Kolilta, Punkaharjulta, Tammerkoskelta ja Tapiolasta. ”Oli ilo päästä suunnittelemaan merkit ja uppoutua itse upeiden kuvien kautta kansallismaisemien äärelle”, kertoo merkit suunnitellut graafikko Stiina Hovi.

Mielenkiintoista on, että Kansallismaisemia-sarjan julkistamisen aikoihin mukana oli 8 erilaista merkkiä (linkki). Näistä yksi on siis pudonnut pois – liekö tekijänoikeuksiin liittyvistä syistä.

Vuodet 2024… ?

Postimerkkejä julkaistaneen vielä jokunen vuosi. Postin toimitusjohtajan mukaan kirjeposti näyttää loppuvan kokonaan vuosikymmenen loppuun mennessä (linkki).

Uusien postimerkkien julkaisu loppunee kokonaan silloin, kun liiketoiminta niillä käy tappiolliseksi. Silloin minäkin voin keskittyä vanhan pään täydentämiseen. Vielä niitä toistaiseksi menee sellaisille viestittäjille, jotka eivät syystä tai toisesta käytä sähköisiä palveluja (Verotoimisto, Kela), vaikka toki viranomaisetkin asiakkaaseen päin ovat pitkään postittaneet erilaisilla sopimuksilla, postimerkkimaksun sijaan. Posti vetoaa kirje- ja korttiharrastajiin (esim. Postcrossing), mutta en usko heidän kulutuksensa olevan kuin noin 10 % nykyisestä postimerkkituotannosta. Monissa maissa on jo käytössä digitaalisesti maksettava koodi, joka korvaa postimerkin.

Postin toiminta on ollut kuluttajien hampaissa vuodesta toiseen, myös virheissä pakettien jakelun kannalta. Filatelistien antipatia uusia julkaisuja kohtaan voi johtua korkeasta keski-iästä, samoin kuin surutyöstä siitä, että Posti on karsinut pois palvelut filatelisteille, poislukien Helsingin pääpostin ensipäivätilaisuudet sekä nettikauppa keräilyyn. Maailman muutosta ei voi kuitenkaan estää. Viiva- ja 2D-koodit voivat kuitenkin viedä tarpeen leimaukselle ja koko postimerkille (linkki).