Maksimipostikorttien keräilystä

Eurooppa-päivänä 9.5.2023 julkaistiin uusia postimerkkejä. Juttu niistä on täällä (linkki). Taitelijja Virpi Pekkalan merkeistä julkaistiin 5 postimerkin sarja ”Kevättä ilmassa”.  Postimuseo on lisäksi avaamassa Tampereen Vapriikkiin uuden näyttelyn ”Kohti kesää” (linkki), käsittäen Pekkalan postimerkkejä ja kortteja. Jotka on näyttelyssä yhdistetty ns. maksimikorteiksi, keräilijä Leena Vainion toimesta. Virpi Pekkalan kuvituksien, postimerkki- ja postikorttituotannon keräilijöitä löytyy: Virpi Pekkala-kerho on perustettu 2003.

Olen itsekin kerännyt maksimipostikortteja. Niitä on luonnollisesti julkaistu ympäri maailmaa, mutta minua kiinnostavat kotimaiset tuotteet. Maksimikortti on tiettyä postimerkin kuva-aihetta vastaava kortti, johon postimerkki liimataan ja leimataan kortin kuvapuolelle. Kortin, postimerkin ja leiman tulee sopia toisiinsa mahdollisimman hyvin.  Useimmissa omista korteista leima on postimerkin julkaisu- eli ensipäivän erikoisleima, jossa postimerkin aihetta mukana. (Tämän voi huomata blogin otsikkokuvan ”Lumitangon MM-kisat”-kortista v. 2009, jossa sekä postimerkissä että kortissa tanssitaan tangoa Tampereen lumisella Keskustorilla ja leima viittaa tapahtumapaikkaan Tampere/Tammerfors.) Filatelistiliiton säännöissä (linkki) on kerrottu tarkemmin maksimikorttien määritelmästä. Eli esimerkiksi postikortti ei saa olla minkälainen tahansa, kuten esimerkiksi itse tulostettu julkaistavan postimerkin kuvakopio tai valokuva kortin kuvapuolella. Samoin postimerkin pitää olla käypäinen postitukseen (esim. markka-arvoiset merkit eivät käy). Säännöt on laadittu näyttely- ja kilpailutarkoituksiin. Itse esittelen kokoelmia diginä oman näkemyksen mukaan, mutta yritän silti noudattaa sitä ihannetta siitä, miten maksimikortti tuotetaan. Maksimikorteista on kerrottu Postimuseon blogissa (linkki).

Posti julkaisee uusia postimerkkejä nykyään 4 kertaa vuodessa. Jokaisen postimerkin tai samanaiheisen postimerkkisarjan/blokin/vihon kohdalla julkaistaan myös erikoisleima, jolla voi saada leimauksen Helsingin pääpostissa. Postimerkin, samanaiheisen postikortin sekä erikoisleiman yhdistelmällä voisi saada hienon maksimipostikortin. Itse olen käyttänyt myös nimitystä maksimikortti tai maksikortti. Käytännön syistä en harmittavasti itse pääse ensipäivän leimauksia Helsingistä hakemaan, mutta uusien postimerkkien julkaisupäivien erikoisleimat saan haltuuni, tilaamalla ne Postin verkkokaupan kautta, samanaiheiselle ensipäivänkuorelle. Kiinnostuksestani erikoisleimoihin olen kirjoittanut aikaisemmin (linkki) ja (linkki).

Seuraavassa esittelen joitain omasta mielestäni edustavia maksimipostikortteja kokoelmastani. Huomasin juttua laatiessani, että kortteja onkin kertynyt runsaasti, vaikka tietyillä kiinnostavilla alueilla puutteitakin on. Haasteena tulee se, miten lajiteltuna ne tällaisessa jutussa esittää. Järjestääkö ilmestymisajankohdan, aiheen, kortin laatijan/julkaisijan vai jonkin muun seikan perusteella? Valitsemani näkemyksen mukainen jäsentely löytyy seuraavista alaotsikoista.

HUOM! Esittelyyn valitsemieni maksimikorttien runsauden vuoksi, päätin tehdä niitä kuvakollaaseja. Tässä on tosin se haaste, että postimerkki ja leima kortilla menevät pienikokoisiksi. Kuvissa on tosin ehkä sen verran resoluutiota, että niitä selaimen asetuksista suurentamalla näkee paremmin. Joidenkin kollaasien sommittelussa olen käyttänyt myös hyväksi Microsoft Powerpoint-ohjelman ”designer”-työkalua. Julkaisujen tietojen tarkistukseen olen käyttänyt LaPe-postimerkkiluetteloa 2023 sekä Åland Post pdf-tuoteluetteloa vuodelta 2017.

Markka-ajan ja euroajan alun maksimipostikortteja (ennen vuotta 2010)

Markka-ajan ja euroajan alun esimerkki-maksimikortit järjestin aihepiireittäin, kuvissa 1 ja 2. Markka-aika loppui siis vuoteen 2001.

Suomen Postin viralliset kortit

Posti julkaisi itse maksimipostikortteja vuosina 1983 – 2016, kunkin vuoden postimerkkeihin liittyen 2 – 5 erilaista. Täydellinen listaus korteista löytyy LaPe-postimerkkiluetteloista. Syytä, miksi maksimikorttien julkaisu lopetettiin, ei ole tiedossa, mutta voisin epäillä kysynnän hiipumista.

Posti on osallistunut myös erilaisille kansainvälisille postimerkkimessuille ja -näyttelyihin ja julkaissut maksimikortteja, mutta tiettävästi tämä tuotanto loppui vuoden 2010 tienoilla. Ko. näyttelykortteja ei ole käsittääkseni luetteloitu.

Vuosien 2017 ja 2018 kortteja

Kokoelmassani korostuvat euroajan maksimikortti-julkaisut, sen takia, että itse olen kiinnostunut juuri postimerkin nykyajasta (sekä myös tulevaisuudesta). Laadukkaasti tehtyjä kortteja on paljon tosin haastavampi löytää huutokaupoista, kuin markka-aikaa ja voi olla, että kaikista uusista postimerkeistä ei kukaan ole laatinut maksimikorttia. Mikä toisaalta asettaa keräämisen haasteen.

Vuosi 2017 oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotis-juhlavuosi. Sen kunniaksi julkaistiin näyttäviä postimerkkejä ja sarjoja. Alla esimerkkinä näkyvät kuvat v. 2017 ”Kaupunkipuistoja I”-sarjasta postimerkki, leima ja kortti (oikealla) Hämeenlinnan linnarakennuksesta sekä vasemmalla alhaalla Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlan aiheesta julkaistu postimerkki ja leima, samanaiheisella kortilla. Kaupunkipuistoja -postimerkkisarjaa on julkaistu myös vuosina 2018 (osa II) ja 2019 (osa III).

Kortteja vuodelta 2019

Vuosi 2019 oli itselleni postimerkkien keräilyn uudelleen aloittamisen osalta ensimmäinen täysi vuosi, siten, että liityin Tampereen filatelistiseuraan v. 2018 loppupuolella. Seurasta saamani vinkin avulla, Tampereen Tullintorin Postin myymälässä sai uusiin merkkeihin myös hienoja leimauksia. Tosin tuo lysti loppui, kun Posti lopetti valtaosan myymälöistään saman vuoden lopussa.  Tuon vuoden postimerkkejä maksimikorteilla on seuraavassa kuvassa. Vasemmalla ylhäällä on pääsiäisaihetta, oikealla Helsingin rautatieaseman 100-vuotisjuhla, jossa ”kivimiehet” etualalla ja aseman torni kelloineen postimerkissä, kuvassa ja myös leimassa. Kalle Päätalon kotitalosta Kallioniemellä Taivalkoskella on maksimikortin tekijä onnistunut hankkimaan postikortin, kun tulkitsen, että sama talo näkyy postimerkissä. Virpi Pekkalan taidetta näkyy monissa edelleen myytävissä joulukorteissa, kuten kuvakollaasissa esimerkki.

Vuosien 2020 – 2022 kortteja

Vuoden 2020 maksimikorteista kuvassa edustettuna on Västäräkki, sarjasta ”Kevätlorulinnut” (4 erilaista). Tatu ja Patu ovat suosittuja lasten satuhahmoja, joista on tehty elokuvakin. Saman sarjan postimerkit (6 erilaista) ovat erikoisen mallisia. ”Syksyn kajo”-postimerkit (5 erilaista, v. 2021) on julkaistu Jukka Risikon valokuvista. Maksimikortit postikorttitaiteilija Minna Lehväslaihon ”Kivaa kevättä”-postimerkeistä (2 kappaletta, v. 2022) sain tilattua häneltä itseltään, nimikirjoituksen kera. Kuvien 5 ja 6 postimerkkisarjojen kaikista merkeistä omistan maksimikortin.

Åland Post kortteja

Ahvenanmaan Åland Post (linkki) on myös julkaissut maksimipostikortteja vuosina 1984 lähtien, siis jolloin Ahvenanmaan omia postimerkkejä rupesi ilmestymään. Kunkin vuoden postimerkkeihin on liittynyt 1 – 8 erilaista korttia. Täydellinen listaus korteista löytyy LaPe-postimerkkiluetteloista. Maksimikorttien julkaisu jatkuu edelleen. Virallisia maksimikortteja on ilmestynyt yli 140 kpl.

Åland Post on myös julkaissut maksimipostikortteja erilaisiin postimerkkinäyttelyihin, messuille ja vastaaviin tilaisuuksiin,  v. 1986 lähtien. Niitä on seuraavassa kuvassa. Tähän tuotantoon taisi koronapandemia tuoda merkittävän tauon. Viimeiset näyttely-maksimikortit on siis julkaistu vuonna 2020 ja kuulin asiakaspalvelusta, että uusia ei olisi enää tulossa.

Uudemmissa näyttelykorttisarjoissa (kuva 8) postimerkkinä näyttelyjä varten on erikseen julkaistu omakuvapostimerkki, ei siis virallisen julkaisusarjan merkki, vrt. esim. v. 2004 kettumerkki. Ko. omakuvamerkkejä per vuosi on julkaistu yhtä monta kuin näyttelykortteja. Blogin otsikkokuvassa on myös Åland Postin näyttelykortti, siitä lisää alempana.

Tänä vuonna 2023, ”koronan jälkeen”, on kuitenkin julkaistu näyttelyaiheen omakuvapostimerkkejä, esimerkiksi Turun kevät 2023-näyttelyyn. Itse hankin Åland Post-omakuvapostimerkin myös Tavastex 2022-postimerkkinäyttelystä. Ennen vuotta 2020 näyttelymerkkejä ja -kortteja tosin julkaistiin joka vuosi kymmenen molemmin puolin. Mutta jos viime vuonna oli 1 postimerkki näyttelyä varten, ja tänä vuonna tietääkseni 3 erilaista, niin onhan tässäkin kohtaa hiipumista tapahtumassa myös Ahvenanmaan osalta.

Aihekeräily, Muumit

Olen myös kiinnostunut tiettyjen aihealueiden keräilystä. Muumipostimerkkien ja filateelisten sekä numismaattisten tuotteiden keräilystäni olen kirjoittanut erikseen (linkki). Seuraavassa kuvassa on esimerkkinä kollaasi omistamistani muumiaiheen maksimikorteista.

Tangomarkkinat, Mauri Kunnas

Olen harrastanut myös lavatanssia ja ilahduttavasti parista hankinnastani on löytynyt Seinäjoen Tangomarkkinoiden erikoisleimalla valmistettuja maksimikortteja. Niistä esimerkkejä seuraavassa kollaasissa. Postimerkkinä niissä on v. 1997 julkaistu ”Tango”, joka postituoreena versiona ikimerkkinä on edelleen käyttökelpoinen. Alempana samassa kuvassa on Mauri Kunnaksen 90-luvulla ilmestyneisiin postimerkkeihin liittyviä kortteja. Kunnas- aiheinen postimerkkimateriaali on kohtuu helppoa kerätä, koska postimerkkejä ilmestyi ainoastaan v. 1994, 1995, 1996 (joulumerkit) ja 2005 (joulumerkit). Postikortteja Kunnakselta on tullut runsaasti ja niitäkin kerätään.

Lavatanssi-aihetta löytyy myös blogin otsikkokuvassa (ylhäällä) Åland Postin julkaisemasta kortista ja omskuvapostimerkillä TAMFILA-postimerkkinäyttelyyn 2009. Siinä aiheena on vuosittainen tamperelaisen tanssiseura Hurmion ”Lumitangon MM” kilpailu, joka käydään Tampereen Keskustorilla Vanhan kirkon vieressä, nimenomaan lumisen talvisissa olosuhteissa. Olen tanssinut tangoa Hurmion treeneissä, mutten tuohon kisaan osallistunut.

Kortteja omakuvapostimerkillä

Omakuvapostimerkki on postitukseen kelpaava merkki, joka on tehty yksityisen asiakkaan omasta kuva-aiheesta (linkki). Digipainotekniikan kehityksen myötä Posti rupesi niiden julkaisupalvelua tarjoamaan vuodesta 2000. Esimerkiksi postimerkkiseurat ovat julkaisseet niitä, kuin myös tavalliset kansalaiset, itse Postille toimittamista kuva-aiheistaan. Olen kirjoittanut aiemmin omasta keräilystäni niiden suhteen (linkki). Seuraavassa kuvassa on esimerkkejä näistä.

Kuvan 11 Kouvolan kortissa näkyy kaupungin vaakuna, vuoden 2016 Vaakunat-omakuvapostimerkki-sarjasta. Vuonna 2017 Mannerheim-omakuvamerkistä on 2 eri versiota: toisessa erässä Ahvenanmaan saaristo näkyy, toisessa ei. Samanaiheista erikoisleimaa ei liene ollut saatavissa. Riihimäen Riihex 2023-postimerkkinäyttelystä kirjoitin erikseen (linkki). Korttien Tarinat on postikortteihin erikoistunut messutapahtuma, jossa voi hankkia vaikkapa maksimikortteihin sopivia julkaisuja. Olen vieraillut siellä ainakin vuosina 2019 ja 2023. Vuoden 2018 kaltaista erikoisleimausta ei enää tänä vuonna saanut, mutta käytin maksimikortissa tapahtuman oheisleimausta.

Postimerkin päivän kortteja

Filatelistiliiton johdolla paikalliset filateliayhdistykset ovat järjestäneet Postimerkin päivää, jossa paikallisyhdistykset ovat esitelleet toimintaansa yleisölle. Tilaisuuksiin on julkaistu postikorttisarjoja sekä omakuvapostimerkkejä. Nämä postimerkit vuosilta 2009 – 2015 on julkaistu LaPe-luettelossa. Vuonna 2016 luetteloitujen omakuvapostimerkkien aihe oli kunnan tai kaupungin vaakuna. Vuodesta 2017 lähtien postimerkit on ilmeisesti julkaistu vähemmän keskitetysti, yhdistysten itsensä päätöksellä. Vaikkakin liitto on edelleen julkaissut postikortteja.

Mainittakoon, että kuvan 12. Kouvolan postimerkkikerhon maksimikortti oli tarkoitus julkaista v. 2021, mutta korona esti tilaisuuden pitämisen. Siksi kortissa leimaus on vuodelta 2023. Vuoden 2022 Herra Hakkaraisen omakuvapostimerkkien erä kuulemma loppui Sastamalassa kesken, jolloin merkistä julkaistiin toinen painos, erilaisella kehyksellä. Kuvan kortissa näkyy ensimmäisen julkaisun versio.

Kuten kuvissa 11 (Kouvola) ja 13 (Viinikan kirkko) on nähtävissä, Postimerkin päivänä julkaistiin myös paikkakuntakohtaisia erikoisleimoja, joilla omakuvapostimerkki leimattiin lähetykselle. Uusimmissa maksimikorteissa ei ole ollut saatavissa kuin käsinleimauksia paikallisen kumppanipostin pyöröleimasimella. Esimerkiksi pyysin Kuopion filatelistikerholta maksimikorttia paikallisella leimauksella, mutta totesivat leimasinten olevan niin huonossa kunnossa, ettei kannata.

Kuvan 12. Pispalan haulitoni oli Tampereen Postimerkin päivän omakuvapostimerkissä jo 2009, samoin kuin se oli Postimuseon lisäleimassa jouluna 2020 (linkki). V. 2020 sille tehtiin iso remontti.

Maksimipostikorttien tulevaisuus?

Maksimipostikortteja on mahdollista hankkia filatelian vertais- ja huutokauppapaikoilta, jopa kokonaisina kokoelmina. Niitä on ollut tarjolla lähinnä markka-ajalta, mutta olen huutanut kohtuu edullisesti myös euroajan kortteja. Kun muutenkin olen erikoistunut euroajan suomalaisten postimerkkien keräilyyn, ihanteenani olisi kerätä kaikki euroajan postimerkit myös maksimikortteina. Se voi olla haastava urakka, mutta otaksuttavasti euroajan kokoelmia voisi tulla myyntiin.

Jos itse leimauttaa maksimikortteja Helsingin pääpostissa ensipäivinä, suurin haaste lienee löytää uusiin kuva-aiheisiin sopiva postikortti. Monipuolisia aihe- ja paikkakunta tms. kortteja ei enää kaupoissa ole, juuri muita kuin onnittelu- ja tervehdysaiheita. Tiettyjä kauniisiin postikortteihin erikoistuneita nettikauppoja on, mutta kortit pitää tilata etukäteen hyvissä ajoin.

Keräilijän kannalta, Suomen Postin palvelu ja tuotanto on useassa eri kohtaa ollut hiipumaan päin. Olen kirjoittanut siitä erikseen (linkki). Filateelisesta leimauksesta on luovuttu, samoin kuin kumppanipostien leimasimien kunto on usein niin heikko, että niillä on riski pilata leimatun kohteen keräilyarvo. Jos leimasinta on saatavilla enää ollenkaan. Ainoa poikkeus siis Helsingin pääpostin ensipäiväleimaus – ja ehkä Rovaniemen Joulupukinmaan leimaus. Åland postin kortti-, postimerkki- ja leimatuotanto keräilijöille on edelleen aika runsasta, mutta siitä iso osa täytynee olla Suomen ja Ahvenanmaan ulkopuolelle.

Väitän, että nykyään vielä julkaistavat postimerkit ovat enemmän elämysten tuottamiseen kortin tai kirjeen vastaanottajalle, kuin viestintään. Kuten esimerkiksi erilaiset onnittelut, ystävänpäivä- ja joulukortit. Tai vaikka PostCrossing-harrastus (linkki). Kuvalliset terveiset lomamatkoiltakin kulkevat postikortin sijaan kännykkäkuvina tai videoina tai ne jaetaan sosiaaliseen mediaan. Toki sellaiset, jotka eivät syystä tai toisesta voi digisovelluksia ja nettiä käyttää, asioivat paperipostilla (Kela, verotoimisto). Postimerkkiä käytetään jos valmiiksi maksettua kuorta ei ole. Samoin kevyen pientavaran nettikauppa kulkee postimerkeillä.

Olen veikkaillut, että Suomessa koko uusien postimerkkien julkaisu loppuu kokonaan, ehkä vuonna 2025. Syynä taloudellinen kannattamattomuus, jota keräilijöiden panos ei enää käännä. Vaikka keräilijöitä asia luonnollisesti surettaa ja kiukuttaakin, maailman muutos, digitalisaatio sekä viestinnän muuttuneet tavat vievät vääjäämättä pohjaa pois postimerkin käytöltä paperisella lähetyksellä. Paperisen kirjeen saa jo lähetettyä monessa maassa kuoreen kirjoitettavalla, digitaalisesti maksettavalla numerokoodilla. Suomessa vuodesta 2019 lähtien pakettiposti on jo kulkenut numero- ja viivakoodeilla.

Voisiko asiaa ajatella niinkin, että postimerkkien mentyä on mahdollista täydentää kokoelma loppuun?