Suomalaisen rahakirjeen (numisbrief) tarinasta ja tarinan päätös

Rahakirje, englanniksi ”numisbrief”, on tuote, jossa on yhdistetty filateelinen ja numismaattinen kohde kirjekuoren kaltaiseksi kokonaisuudeksi. Yleensä kuorella on samasta aiheesta julkaistu suomalainen postimerkki sekä metallinen kolikko tai mitali muovisessa läpinäkyvässä pakkauksessa, blisterissä. Samoin kuorella oleva postimerkki voi olla leimattu filateelisella ensipäivänleimalla tai leimankaltaisella painatuksella. Kuorella on painettuna yleensä myös kolikon/mitalin aiheeseen liittyvää kuvitusta. Postimerkki voi olla myös muusta aiheesta, mutta kolikon julkaisuajankohdan lähettyviltä. Blogin otsikkokuvassa näkyy vuosina 2010 – 2011 julkaistuja Suomen maakuntien aiheisia 5 € kolikkoja rahakirjeinä. Kuvassa näkyy mukana myös maakunta-aiheisia juhlarahoja erillisissä vihkomaisissa kartonkikuorissa.

Suomalaisten, eurovaluutan rahakirjeiden tuotanto näyttää loppuneen vuoteen 2018. (Päivitys: Olen nähnyt vielä vuoden 2019 juhlarahasta (100 €) tällaisen tuotteen). Voisi olla mahdollista kerätä täydellinen kokoelma? Siitä lisää jäljempänä.

Seuraavassa kuvassa näkyy yksittäinen esimerkki suomalaisesta rahakirjeestä. Kohteeseen kuuluu kirjekuori ja tässä tapauksessa myös kansiolehti, jossa on sanallista kuvausta Tove Janssonista sekä 100-vuotisjuhlan aiheesta v. 2014. Mukaan kuuluu myös 10 € proof-laatuinen hopeinen juhlaraha sekä ”Tove 100”-postimerkki, aiheeseen sopivalla leimauksella. Joka leima tosin on painettu, eli ei ole Suomen Postin kirjepostimerkkien mitätöintiin tarkoitetusta leimavalikoimasta. Kirje on kartonkiseen infosivuun  (taustalla) kiinnitetyssä muovitaskussa. Ko. sivuille on Moneta tuottanut myös oman keräilykansionsa.

Ensimmäisiä rahakirjeitä olen nähnyt 80-90-luvuilta, myös ulkomailta. Suomessa yksi esimerkki on Helsingin yliopiston 350 vuotis-juhlavuosi-tuote vuodelta 1990, jota on edelleen myynnissä vertaiskauppapaikoilla. Kuoressa ovat aiheeseen liittyvät v. julkaistut postimerkit sekä näiden ensipäivän erikoisleima.

Rahakirjeitä on tehty erityisen paljon eurovaluutan aikana. Julkaisussa on erikoistunut Suomen Moneta (linkki). Olen huomannut rahakirjeitä julkaistun erityisesti suomalaisista 2 €, 5 €, 10 €, 50 € ja 100 € kolikkojen arvoisista juhlarahoista, niiden ilmestymisajankohtana. Sekä ehkä joistain 20 € kolikoista. Seuraavassa kuvassa esimerkki vuoden 2009 2 € käyttöjuhlarahan aiheesta ”Kansakuntaa rakentamaan” tehty rahakirje, johon kuuluu v. 2009 postimerkkisarjaa ja postimerkkien ensipäiväleimaus.

Seuraavassa kuvassa on rahakirje samasta aiheesta vuonna 2009 julkaistusta 100 € juhlarahasta, joka on kultaa. Rahakirjeet on useimmiten yksilöllisesti numeroitu – esimerkiksi kuvan 5 kirjettä on valmistettu vain 200 kappaletta. Kuorella on ”Kansakuntaa rakentamaan” postimerkkisarja kokonaisuudessaan, sekä merkin ensipäiväleimaus.

Listaa julkaistuista rahakirjeistä SNY:n alainen Eurokerho (linkki) (jossa olen mukana) ei ole saanut kerättyä, koska sellaista ei Suomen Monetakaan ole erikseen ilmeisesti koonnut. Vuodesta 2018 olen seurannut Suomen Monetan myyntiä eikä uusia rahakirjeitä ole tullut, vuoden 2018 Kansallismaisemat-5 €-rahakirjeiden jälkeen. Moneta on julkaissut myös rahakirjeitä sisältäen markka-ajan kolikoita, tietyn aiheen juhlistamis- tai muistomielessä. Seuraavassa kuvassa on esimerkkejä 5 € kolikkosarjoista tehdyistä rahakirjeistä, kansiosäilytyksessä.

Rahakirjeet ovat tekeleitä (linkki) sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä niitä ei ole tarkoitettu postin kuljetettaviksi, vaan pelkästään keräilyyn. Täten ne tuskin kiinnostavat filatelisteja, ja numismatiikan puolellakin ne ovat kyseenalaisia. Kirjessä oleva kolikko voi usein olla pelkkä mitali tai jetoni, kuten esimerkiksi seuraavassa, F1-kuljettaja Kimi Räikkösen vuonna 2007 saavuttaman maailmanmestaruuden kunniaksi. Kuoressa oleva postimerkki vuodelta 2008 sekä ensipäivänleima ovat aitoja Suomen Postin tuotteita.

Rahakirjeitä myös jälleenmyydään ts. kerätään, minkä voi huomata vertaiskaupan (tori.fi tai huuto.net) myynti-ilmoituksista sekä numismattisten yhdistysten huutokaupoista. Kuvassa 8 esimerkki Monetan rahakirjeistä, joissa ovat presidentit Ståhlberg ja Koivisto Rahapajan 5 € juhlarahojen Suomen presidentit-sarjasta (v. 2016 – 2018). Esimerkiksi Ståhlbergin kuoressa oleva postimerkki on markka-ajan (v. 1945) tuote, joka ei kirjeen julkaisuhetkellä ollut enää käytössä. Puhutaan siis todellisesta tekeleestä. Koiviston kuoressa on v. 2017 hänen poismenonsa muistoksi tehty postimerkki.

Sen verran toki julkaisuperiaatteita näissä kunnioitetaan, että presidentit-sarjan rahakirjeitä ei julkaistu tuolloin elossa olleista presidenteistä (Ahtisaari, Halonen, Niinistö). Seuraavassa kuvassa on hopeisia nimellisarvoltaan 10 € proof-laatuisia juhlarahoja vuodelta 2016 ja 2017.

Kuvan 9 kolikoiden kääntöpuolet näyttävät yhtä hyviltä kuin etupuolet. Tilanteesta, jossa näin ei ole, on alempana.

Rahakirjeen pilaantumisesta

Miksi rahakirjeiden tuotantoa ei ole jatkettu vuoden 2019 jälkeen? Yksi syy voi olla vähentynyt kysyntä. Samoin ehkä se seikka, että Rahapajan sopimus oli katkolla v. 2019, jona vuonna ilmestyi vain Suomen Hallitusmuoto 2 € käyttöjuhlaraha ja 100 € juhlaraha, sekä 5 snt ja 2 € käyttökolikot.  (Vuoden 100 € kolikosta on siis vielä tuote olemassa). Mutta epäilisin, että rahakirjetuotteissa syntyneet ongelmat sekä hyvitykset pettyneille asiakkaille ovat osaltaan vieneet Monetalta pohjan rahakirjeiden tuottamiselta. Samoin suomalaisten juhlarahojen koko julkaisumäärät ovat valtavasti pienentyneet (linkki) ja todennäköisesti niidenkin julkaisu loppuu jossain vaiheessa.

Nimittäin tilasin Monetalta Suomen Kansallismaisemat-rahakirjesarjan vuonna 2018. Sarjaan kuului 9 rahakirjettä. Kirjeet näyttivät komeilta, saatetietoineen ja laitoin ne mukana tulleeseen, ilmaiseen kansioon. Kuitenkin, kun katsoin tuotteita noin vuosi sitten (2021), rahakirjeissä olevissa kolikoissa oli ilmiselviä tummentumia, kirjeen taustapuolella. Alla kuvat kahdesta eri kolikosta.

Vasemmanpuoleisessa kolikossa on ”ympyrä” lähellä keskustaa, jossa väri on alkuperäinen, kuulaan kiiltävä. Oikeanpuoleisessa tummentuma on miltei koko kolikon pinnan alueella, myös ulommassa renkaassa. Tummentumaa oli lähes kaikissa 9 kolikossa, enemmän tai vähemmän. Lisäksi minulla on samoja kolikoita proof-versiona Rahapajan kovamuovisissa kapseleissa, niissä yhdessäkään 5 € kolikossa ei ole mitään tummentumaa.

Minulla oli myös Karl Fazer 10 € hopeakolikko proof-laatua vuodelta 2016, jossa näkyy sama ikävä ilmiö, kuoren taustapuolella. Tummemmat kohdat eivät johdu mahdollisista valon ja varjon heijastumista kiiltävällä pinnalla. vaan näkyvät joka suunnasta kolikon pintaa katsellessa. Samoin tämän kolikon Rahapajan kapseliversiossa ei tummentumia ole.

Kyseessä ei voi olla ”normaalista patinoitumisesta” johtuva asia. Oma epäilykseni on kolikon muovitaskun ts. blisterin materiaalin kemiallinen vaikutus (pehmitin). Kyseessä täytyy olla tuotteen virhe ts. valmistusvirhe, josta säätää lakikin. (Haluan tuoda tämän esiin siksikin, että monesti tuntuu, kuinka ”uniikkien” keräilytuotteiden kohdalla myyjät suhtautuvat kuluttajansuojaan ja sen edellyttämään vastuuseen hyvin vaihtelevalla vakavuudella.)

Kolikoita voisi yrittää puhdistaa, mutta silloin pitäisi rikkoa kirjeen kartonki sekä muovinen blister, joka saattaa tehdä tuotteen arvottomaksi eikä tulos olisi taattu. Eli jälleenmyyntiarvon kannalta pahasti tummuneen kolikon sisältävä tuote on pilalla.

En usko tahallisuuteen, mutta tietämättömyyteen. Asiantuntemuksen puutteeseen siitä, minkälaisten muovimateriaalien kanssa metallisia kolikoita voi säilyttää. Ongelma näyttää olleen erityisesti v. 2014 jälkeen julkaistuissa kolikoissa. Esimerkiksi vuosina 2017 – 2018 julkaistuissa netissä myynnissä olleissa rahakirjeissä kaikissa näytti tummumis-ongelmaa olevan, proof-laatuisten juhlarahojen takapinnassa. Myyjä sentään rehellisesti esitteli valokuvin kolikoiden takapinnat.

Otin yhteyttä Monetan asiakaspalveluun, joka ehdottikin, että voidaan tehdä kaupan purku. Moneta on hyvittänyt kaikki edellä esitetyt pilaantuneet tuotteet ja hyvityksen summa on reilu korvaus, varmasti alkuperäisen kauppahinnan mukainen kuluineen, omat postikulut mukaan laskettuna.

Mitä tästä opimme?

En ole tarkistanut Monetalta, mutta epäilen, että uusia rahakirjeitä ei tuoteta enää. Nyt on toki mahdollista kerätä suomalaisista täydellinen kokoelma. Tosin, kuten todettua, täydellistä luetteloa julkaistuista suomalaisista rahakirjeistä ei ole ilmeisesti löydettävissä. Mutta kannattaako keräily? Luulen, että Monetalla ei ole kiinnostusta ja ehkä resurssejakaan kehittää sellainen kolikon muovikotelo, jossa ei ole riskiä metallin värjäytymisestä. Esim. ns. pillerien eli kolikoiden kovamuovikapselien materiaalin pitäisi estää tämä.

Ainakin jos omistat ko. rahakirjeitä, kannattaa tarkistaa kolikon kunto – varsinkin kuoren taustapuolelta! Jos vahingot ovat vakavia, voisi ehdottaa kaupan purkua Monetalle. Edelleen, jos ko. tuotteita on myytävänä julkisessa huutokaupassa, kannattaa tuotteiden näytössä tarkistaa kirjeen kolikon molemmat puolet. Jos tämä ei ole mahdollista (esim. nettikauppa), kannattaa pyytää huutokauppiasta/myyjää asia tarkistamaan ja kunto ilmoittamaan, ennen huutotarjoukseen sitoutumista.

Sinänsä olen nähnyt rahakirjeistä melko hurjia hintapyyntöjä vertaiskauppapaikoilla. Toki kullakin on vapaus maksaa tuotteesta mitä haluaa, mutta niiden käyvän arvon sanoisin liikkuvan kuoressa olevan metallikolikon (esim. hopea tai kulta) jalometallin painon lähellä olevassa hinnassa.

Kolikoiden turvallisesta säilyttämisestä Suomen Numismaattisen Yhdistyksen Eurokerho on tehnyt esityksen (linkki).