2D-koodi tulee kaikkiin postimerkkeihin – miten käy leimauksen?

Jossain laissa tai asetuksessa on todettu, että postimerkki pitää mitätöidä leimalla. Perinteinen syy on ollut, että sitä ei voisi käyttää uudelleen. Toki leiman päiväyksellä voi tarvittaessa todistaa sen, koska kirje on jätetty kuljetukseen. No, tilannehan on jo vuosia ollut se, että harva kirje- tai korttilähetys leimataan. Postin selitys on ollut, että siten halutaan nopeuttaa kirjeen kulkua. Myöhästyneistä lähetyksistä on niinikään valitettu vuosia. Mutta koska leimaamatta jättäminen ei näytä olevan Postille ainakaan mikään vakava ongelma, kuljetuksen muiden ongelmien takia, niin voiko koko leimauksella olla enää merkitystä?

Vuoden 2023 postimerkeissä on ollut jo joissain mukana ns. 2D-koodi, eli Arabia 150 vuotta merkkipari sekä Kansallismaisemat 7 erilaista (linkki ja linkki2). Syksyllä 2023 2D-koodi lisätään kaikkiin uusiin merkkeihin (linkki), myös joulupostimerkkeihin. EDIT 15.12.2023: Paitsi Martti Ahtisaaren surupostimerkkiin sitä ei ole lisätty (linkki).

Koodillinen postimerkki näkyy blogin otsikkokuvassa, pystypalkki oikeassa reunassa. Postin mukaan ”Arabia-postimerkeissä on ensi kertaa mukana 2D-viivakoodi, joka helpottaa merkillä varustettujen lähetysten koneellista lajittelua.”

Lajitteluun on liittynyt postimerkin mitätöinti eli leimaus. Nykyisin se on koneellisesti tehty 3 jäljellä olevassa lajittelukeskuksessa (Oulu, Kuopio, Helsinki). Paikallisissa kumppaniposteissa (marketit, kioskit ym.) on lisäksi joissain vielä pidetty käsileimasimia. Mutta en tiedä tarkalleen, mitä varten, koska jos kirjeen jättää postitettavaksi, ei niitä leimata käsin, vaan menevät lajittelukeskukseen. Ehkä sitten sen tarpeen vuoksi, että leimassa näkyy jättöpäivä Postin kuljetettavaksi.

Filatelistit ovat yrittäneet huomauttaa leimauksen puutteesta, mutta turhaan. Leimaamatta jättäminen mahdollistaa siis saman postimerkin käytön uudelleen. Tällaisessa on kyseessä postimaksumerkintärikkomus (linkki) ja sinänsä rangaistava tekokin. En ole vain kenenkään kuullut saavan rangaistusta postimerkin uudelleenkäytöstä. Uskon, että sitä tapahtuu, koska leimaamatta jääneitä ns. ohileimattuja merkkejä kaupitellaan netissä eivätkä taatusti kaikki keräilymielessä. (Tästä Postin sanoisinko hällä väliä- suhtautumisesta postimerkillä kuljetuksen maksuun voisin ottaa toisen esimerkin, kun sain painon mukaan liian vähän postimerkkejä sisältävän lähetyksen ja siinä oli ”LUNASTUS”-tarra ja summa joka olisi pitänyt pulittaa. Eikä tuota summaa kukaan minulta postilaatikolla tullut perimään, kuin ei lähettäjältäkään. Olin nimittäin yhteydessä häneen asiasta. Mutta sehän voi olla yksinkertaista matematiikkaa: Lunastusmaksun perintä aiheuttaa enemmän kuluja kuin maksu on.)

2D-koodilla postimerkin uudelleenkäyttö ainakin periaatteessa voisi estyä. Kun lajittelukeskuksessa 2D-koodi luetaan koneen muistiin, niin kai se siellä pysyy ja saadaan esille myöhemmin uudestaan (ks. Kuva 1 alla)? Sama periaate oli Postin plusmerkissä, joka palvelu tosin lakkautettiin juuri. Joka mahdollisti lähetyksen kulun seurannan. Mutta siitä piti maksaa lisämaksu. Ilmaista seurantaa tuskin asiakkaalle tarjotaan.

Keräilyn kannalta kiinnostavaa on, että tekeekö tämä kokonaan tarpeettomaksi myös postin mitätöinnin leimaamalla? Kysyin tätä Postilta Twitterissä, mutta siellä vastattiin koneellisen käsittelyn helpottamisesta.

Postillakin on liikesalaisuutensa, vaikka se on 100 % meidän veronmaksajien omistuksessa. Voi kuitenkin spekuloida, että kun pakettien käsittely on viivakoodien varassa ja kun kirjeet ja kortit sisältävät koodin myös, niin eikö jossain vaiheessa kaikki posti olisi mahdollista siirtää pelkkään viivakoodi-käsittelyyn? Ilman leimauksen tarvetta. Nythän esimerkiksi juuri erikoisleimaus lopetettiin (linkki).

Toisaalta suurin osa paperikirjeistä on edelleen yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten kuoria, joissa lukee maksu tietyllä sopimuksella tai omalla frankeerausleimalla. Samoin kuin konelajiteltavat sanoma- ja aikakauslehdet ja ns. osoitteeton suoramarkkinointi eli mainokset, mutta niissä useassa taitaa olla viivakoodi. Erillinen leimaus koskee käsittääkseni kuluttajakirjeitä ja kortteja. Jota Postin mukaan on enää muutama prosentti päivittäisestä jakelusta.

Eli 2D-koodi on aika vähäisessä määrässä konelajiteltavaa postia. Sain lukea tarinan, jossa kirjeeseen oli lajittelukeskuksessa laitettu lappu, että älä laita tätä uudestaan koneeseen. Sillä se luki lähettäjän nimen vastaanottajan sijasta ja kirje jäi luuppiin koneelle. Olen kuullut myös joidenkin saaneen lähettämänsä kirjeen takaisin. Kuluttajakirjeisiin kun tuo lähettäjän nimi on tavattu laittaa, vasempaan yläkulmaan.

En kuitenkaan ihmettelisi, jos jossain vaiheessa Posti ilmoittaisi, että käsittelyn edelleen nopeuttamiseksi, kirjemäärien vähentyessä bla bla blaa,… postimerkkien leimaus lopetetaan. Varsin tarpeettomalta se nyt jo tuntuu, kun niin harvassa kirjeessä ja kortissa leima löytyy. Ja nämäkin siis pieni osa jaeltavaa postia.

Miksei sitten lopu koko paperisen postimerkin tarve? Monessa Euroopan maassa kirjeen lähetyksen voi jo maksaa digitaalisesti, kirjoittamalla kuorelle numerokoodi, joka ehkä lajittelussa vaihtuu viivakoodiin. Se ei ole kuitenkaan vielä lopettanut tarvetta julkaista kuvallisia postimerkkejä.

Suomen Postille asian ratkaissee se, mikä on niille taloudellisinta. Kirjeasiakas- ja postimäärät ovat varmasti kertaluokkia pienemmät, kuin Keski-Euroopassa. Ja kun Posti nostaa maksuja volyymin jatkuvan vähentymisen vuoksi (linkki). Kuvattomat tarralaputkin näyttävät kelpaavan nykyään postitukseen (linkki).

Postimerkin tulevaisuudesta lisää täällä (linkki).

P.S. Joulukuussa 2023 tullut joulukortti on osin spekulaationi vastainen. Siinä on sekä 2D-koodi että suht. siisti koneleimaus (loistoleima?) samalla merkillä. Kuvaa ottaessa kännykkä tunnistaa 2D-koodin merkinnällä ”Muistiinpano: JJFIA6204V4D1”