”Värjätyissä eurokolikoissa on periaatteessa kyseessä sama asia, kuin joku ottaisi valkoisen Teema-mukin ja maalauttaisi katutaiteilijalla sen pintaan Muumiaiheisen kuvan – ja myisi tekelettä ”arvokkaana Muumimuki-harvinaisuutena.”
Meillä on muutama jälleenmyyjä, jotka myyvät uusia 2 € käyttöjuhlarahoja. Näitä ovat esimerkiksi Eurokolikot.com, Eurospecial.fi sekä Suomen Moneta. Ostan näiltä itsekin.
Myynnissä on myös ns. proof-laatuisia, jotka ovat myös rahapajojen tuotteita ja ne on luetteloitu, esimerkiksi täällä (linkki). Sitten on kullattuja ja värjättyjä. Samoin kaikenlaisia joulu- ja pääsiäispupu-maalautettuja sesonkiaikaan. Niitä ei löydy luetteloista.
”Keräilyharvinaisuuksien” tehtailua
Kun katsoo em. myyjien sivuja, niin voi huomata, että ovat tehneet värjättyjen kolikoiden myymisestä oman teollisuutensa. Ei siis ihme, että niistä kyselyjä rupeaa tulemaan myös numismaatikoiden palstoille.
Vanhan sanonnan mukaan sitä myydään mitä ostetaan. Eikä ole tyhmä se, joka pyytää vaan se, joka maksaa. Tuskin kukaan jälleenmyyjä kiistää (vaikkei ehkä myönnäkään), jos kerron, että värjätyt kolikot ovat jälleenmyyjien hankkimia tekeleitä. Poikkeuksia on muutamia, rahapajojen versioita värjätyistä, mutta ne on luetteloitu.
Homma menee niin, että otetaan tietty määrä kolikoita ja lähetetään jollekin pajalle maalattavaksl. Myydään sitten korotetulla hinnalla. Tai sitten tällaiset maalauspajat itse tuottavat ja välittävät maalaustaidettaan kolikkojen pinnassa jälleenmyyjille. Ja jos hyvin kaupaksi menee, niin eikun tilataan lisää kolikkomaalauksia, niin kauan kuin kassa kilisee. Tätä tuotantoa voisi verrata toreilla myynnissä oleviin paikallisen maalarin tauluihin.
Vielä rautalangasta voisi todeta, että asiassa on periaatteessa kyseessä sama, jos joku ottaisi valkoisen Arabian Teema-mukin ja maalaisi tai maalauttaisi katutaiteilijalla sen pintaan Muumihahmon kuvan. Ja myisi ko, mukia ”harvinaisena” Muumimukina, ehkä korkealla hinnalla. Tällaisessahan kyseessä olisi jo tuoteväärennös.
Maalattujen kolikoiden kohdalla asiassa ei ehkä ole rikosta, kun tekeleitä on ollut myynnissä jo pitkään. Mutta kun myydään ja määrä näyttää lisääntyvän, niin kai niitä sitten joku ostaakin.
”Harvinainen” ei ole välttämättä arvokas. Voin piirtää tussilla sinistä väriä eurokolikkoon ja todeta, että tämä kappale on tosi harvinainen, näitä on vain yksi maailmassa. Arvokkuuden määrää keräilijäyhteisön yhteinen käsitys, joka yleensä dokumentoidaan luetteloon. Ei jonkun maalauspajan/jälleenmyyjän oma tehtailu ja tuotteesta pyydetty korotettu hinta.
Todettakoon, että Moneta ei ole ole viime aikoina myynyt maalattuja euroarvon kolikoita, mutta toki kaikenlaisia, tiettyyn suosittuun teemaan (kuten Muumit, Leijonat) värikkäästi taiteilijalla maalautettuja ja monistettuja metallinpalasien kokoelmasarjoja, joita ”mitaleiksi” kutsutaan. Joiden jälleenmyyntiarvo yleensä on mitätön, verrattuna niiden hankintahintaan. Siitä on teksti erikseen (linkki).
Toki kukin on vapaa käyttämään rahansa tällaisiin tekeleisiin. Miksi tästä nyt kirjoitan, johtuu siitä, että jos on odotuksia siitä, että ko. kohteiden keräily- ja jälleenmyyntiarvo säilyy ja ehkä nouseekin. Numismaattisten yhdistysten huutokaupoissa näitä koskaan tuskin tullaan myymään. Tai jos tullaan, niin mitättömällä hinnalla. Sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa ja huutonetissä nyt myydään mitä tahansa mihin hintaan tahansa. Siellä myös tietämätöntä koijataan (linkki).