YLE iltauutisissa 4.9.2024 kerrottiin, että käteisen käyttöä maksuvälineenä pyritään turvaamaan Eurovaluutan maissa (linkki). EU-asetus voi johtaa käteispakkoon eli käteisen olisi käytävä maksuvälineenä kaikkialla euroalueella.
Uutta ns. digitaalista euroa kehitetään. Maksuväline olisi siis riippumaton kaupallisista rahalaitoksista, mutta miten se toteutetaan käytännössä ilman haasteita ja riskejä, on epäselvää.
Käteisen käyttö on enää varsin vähäistä, noin 10 % käyttää käteistä pääasiallisena maksutapanaan vähittäiskaupassa. Moni toki käyttää käteisen ja digimaksun ts. pankkikortin yhdistelmää.
Käteisen käytöllä on toki merkitystä numismatiikkaan, sillä etenkin eurokolikoiden keräilijöitä on koko Euroopan laajuisesti paljonkin. Moni pelkästään kerää kiertäneitä ts. lompakkolaatua, eli rahapussistaan löytyviä erikoisemman näköisiä eurokolikoita talteen. Suomen lompakkolaatuisten 2 €-käyttöjuhlarahojen arvoista on lista erikseen (linkki). Numismaattisesti merkitystä on UNC-laatuisilla kolikoilla, siis että ne tulevat suoraan rahapajalta ilman, että kolikon pintaa on sormin kosketeltu.
Eurokeräilystä löytyy iso määrä aineistoa Suomen Numismaattisen Yhdistyksen Eurokerhosta, erityisesti sen tietopankista. SNY:n laatima luento videotallenteena löytyy myös.
Linkit:
SNY, Eurokerho (linkki)
Tietopankki, jossa tietoa erityisesti eurorahoista (linkki)
Videoitu esitys eurokolikoiden ja -setelien keräilystä (linkki).