Belgian kuningas Leopold II perusti Kongon vapaavaltion 5. helmikuuta 1885 valtaamalla julmasti laajan maa-alueen Afrikassa. Sen sijaan, että kuningas olisi hallinnut Kongoa siirtomaana, kuten muut eurooppalaiset suurvallat tekivät lähes koko Afrikassa, Leopold omisti alueen yksityisesti.
Leopold rahoitti hankkeensa Belgian hallitukselta lainatuilla varoilla. Kuninkaan julkisena tavoitteena oli luoda sivistystä Kongon alueen kansalle.
Leopoldin valtakausi Kongon vapaavaltiossa on kuitenkin tullut surullisen kuuluisaksi julmuudestaan. Kongolaiset joutuivat työskentelemään pakko-orjina kumi- ja norsunluuteollisuudessa kartuttaakseen Leopoldin henkilökohtaista omaisuutta.
Joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet Kongon väestöstä kuoli joko rangaistuksena tai aliravitsemukseen. Lukuisat eloonjääneet kärsivät sairauksista ja kidutuksista. Monia eloonjääneitä rangaistiin myös käden tai jalan amputoimisella.
Kongon kansa ei onnistunut vastustamaan epäoikeudenmukaisuuksia. Useita kapinoita tukahdutettiin armottomasti Leopoldin johdolla.
Kun Kongon vapaavaltion kärsimykset ja julmuudet tulivat laajemmin tunnetuiksi, monet eurooppalaiset vastustivat näitä vääryyksiä. Leopoldia vaadittiin lopettamaan ihmisoikeusloukkauksien harjoittaminen Kongon vapaavaltiossa lukuisin mielenosoituksin.
Vuonna 1908 kansainvälinen painostus pakotti kuninkaan luovuttamaan Kongon vapaavaltion Belgian valtiolle. Julmuudet vähenivät, ja alueesta tuli Belgian Kongo -niminen siirtomaa, kunnes Kongon demokraattinen tasavalta lopulta itsenäistyi vuonna 1960.
Kuva: Kongon vapaavaltion hopeafrangi vuodelta 1891. Kolikon luettelonumero on KM# 6, paino 5 grammaa ja koko 23 mm.
Kongon vapaavaltion setelit, kolikot ja postimerkit
Kongon vapaavaltiolla on myös filatelista ja numismaattista historiaa. Orjille tuskin rahaa annettiin, joten esimerkiksi kolikkoja lyötiin melko pieniä määriä nähtävästi hallinnon käyttöön. Esimerkiksi kokoelmassani olevaa yhden frangin vuoden 1891 hopeakolikkoa lyötiin vain 71 000 kpl.
Lisäksi painettiin 10 ja 100 frangin seteleitä vuonna 1896.
Kongon vapaavaltion setelit ovat harvinaisia. Kolikotkaan eivät ole yleisiä pienen lyöntimääränsä johdosta. Myöhempää Belgian Kongoa on saatavilla enemmän, mutta kuparisten pieniarvoisten vapaavaltion kolioiden hinnat ovat muutamassa kympissä. Hopeisten frangien (VF+) hinta alkaa hieman alle sadasta eurosta. Kohteita voi yrittää etsiä kansainvälisistä huutokaupoista tai rahakauppiailta.
Kongon vapaavaltion nimissä julkaistiin yli 50 erilaista postimerkkiä vuosien 1886 ja 1901 välillä. Kuvassa vasemmalla 15 centimesin öljypalmuja kuvaava merkki, MI-22, vuodelta 1896 ja oikealla 25 centimesin merkki, MI-281, jonka aiheena Inkisi-putoukset. Leimassa rannikkokaupunki Matadi ja vuosiluku 1908.
Kongon historiaa käsittelevät mm. Adam Hochschildin Kuningas Leopolodin haamu (Tammi, 2004) ja David van Reybrouckin Kongo – historia (Siltala, 2013). Minulle näiden kahden kirjan hankkiminen on myös esimerkki keräilyn mielenkiintoisimmasta puolesta eli tutkimisesta: hankittuani Kongon vapaavaltion keräilykohteita alueen historia alkoi siinä määrin kiinnostamaan, että halusin perehtyä aiheeseen paremmin.
Teksti ja kuvat: Miikka Jaala