Kerailija.fi on 1.1.2023 julkaistu blogi- ja uutissivusto keräilijöille ja keräilystä kiinnostuneille.
Kaksi monipuolisesta keräilystä kiinnostunutta pitkän linjan keräilijää, Jukka Konttinen ja Miikka Jaala, ovat innostuneita keräilyharrastukseen liittyvän tiedon jakajia. Postimerkkeilyä ja eurokolikoiden keräilyä harrastava Konttinen on kirjoittanut artikkeleita mm. Uusi Suomi Puheenvuoro ja Vapaavuoro-blogiportaaleihin ja ollut aktiivinen keskustelija keräilyn sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram). Yksityistä kotimuseota pitävä Jaala taas on kirjoittanut keräilyoppaita, tehnyt Arabia-astioiden sekä numismatiikan hinta- ja tunnistusarviointeja ja ylläpitää mm. Arabiaan sekä numismatiikkaan liittyviä Facebook-ryhmiä.
Keräilyblogin perustajia yhdistää into esitellä uutta keräilymateriaalia omin sanoin, laaja-alainen kiinnostus eri keräilykohteisiin sekä mahdollisuuksien antaminen keräilykulttuurille myös yhdistys- ja järjestötoiminnan ulkopuolella. Esimerkiksi jos kerhomainen kokouksissa vierailu ei omaan elämäntilanteeseen sovellu ja paperiset jäsenlehdet eivät tavoita, niin voi ainakin saada tietoa netistä.
“Vaikka keräily perustuu subjektiivisiin mielikuviin ja voi olla yhtä monta totuutta kuin keräilijää, on ilmeisen uutta pyrkiä pysymään faktoissa, perustaa objektiivisuuteen.”, Konttinen sanoo. “Itse en koe olevani filatelisti enkä numismaatikko. Niissä olennaista tuntuu olevan tutkimus ja vanhat keräilykohteet. Tällaiseen aineistoon hidas, toimituksellinen julkaisu paperisessa lehdessä ehkä sopii. Mutta yleensä näyttää olevan tietty sordiino tai varovaisuusperiaate siitä, mitä harrastuksesta julkisuuteen kerrotaan. Hyvä heille, mutta tällainen ei sido minua. Minusta keräilyyn liittyvä informaatio olisi paras olla ilmaista ja saatavilla koska tahansa, koska on kyse vapaaehtoisesta harrastuksesta.” Samoin keräilytuotteiden hankinnassa kannattaa noudattaa tiettyä varovaisuutta. Siksi esimerkiksi epärealistisia hintatasoja ja luetteloarvoilla harhauttamista voi myös käsitellä. Kauppiaan hintapyyntö ei ole mikään luonnonlaki, eikä heidän bisneksensä ole minun intresseissä. Keräilytuotteiden osto ja myynti pitäisi noudattaa samoja sääntöjä kuin kaikki muukin kauppa. Näistä lipsutaan tosin usein, huolimattomuutta tai tahallaan ja lienee jokainen harrastaja joutuu “oppirahansa” maksamaan. Lisää alla *)
Projektin tuloksena on keräilijöille tai keräilystä kiinnostuneille suunnattu ja alan harrastajien ylläpitämä uutis- ja blogisivusto.
Myös keräilijöiden ‘vieraskyniä’ kaivataan. Jos olet kiinnostunut kirjoittamisesta, ota yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta.
Keräilyn nykytilasta
Esimerkiksi postimerkkien ja rahojen keräilyä harrastetaan edelleen laajasti ympäri maailman. Kumpikin harrastuksista on kuitenkin kohdannut nykyajan haasteita. Postimerkkien käyttö on vähentynyt huomattavasti viestinnän siirryttyä digitaaliseen aikaan. Islanti lopetti ensimmäisenä maana postimerkkien julkaisun kokonaan kustannussyistä. Monissa maissa postimaksun voi suorittaa merkin sijaan numerokoodilla kuorelle kirjoitettuna. Toisaalta myös käteisen käyttö on vähentynyt vuosikymmenten aikana dramaattisesti etenkin pohjoismaissa, kun sähköiset maksutavat ovat ottaneet jalansijaa.
Samaan aikaan keräilijä tai keräilystä kiinnostunut elää maailmassa, jollaisesta edeltäjämme saattoivat vain haaveilla. Siinä, missä nykyajan teknologia on vieraannuttanut keräilymme kohteita monista ihmisistä, se on myös tuonut valtavan määrän informaatiota helposti hankittavaksi esimerkiksi Internetin välityksellä. Parhaimmillaan keräilijät ovat myös verkostoituneet sosiaalisen median kautta. Päivittäiset kuulumisten, tietojen ja kuvien jaot ovat tulleet vaihtoehdoksi tai avuksi myös järjestö- ja yhdistystoimintaan.
Keräily sinänsä voi hyvin, ehkä paremmin kuin koskaan. Muumimukit, sisustus-, antiikki- ja taide-esineet (“Lifestyle”), arvokellot ja -soittimet, vinyylilevyt, urheilun ja fantasiahahmojen (Pokemon) keräilykortit, sarjakuvat, pienoismallit, vanhat lelut, käsilaukut, viinit… Kuten näistä esimerkeistä voi päätellä, kaupallisuus on mukana keräilyssä enemmän kuin joskus sotien jälkeen, kun ihmisten väliset varallisuuserot alkoivat tasoittua. Samoin maailman yhdentyminen ts. globalisaatio ja digitaalinen viestintä on tuonut kaupallisuutta mukanaan, verraten Kekkosen ja Koiviston Suomen yhtenäiskulttuurin ajat. Kaupallinen populaarikulttuuri on mukana luomassa keräilykohteita ja keräilykohteet kaupallista populaarikulttuuria, kuten esimerkiksi luettelot ja oppaat hinta-arvioineen, huutokaupat, keräilymessut sekä digitaalisten portaalien mahdollistama vertaiskauppa. Keräilyn kaupallisuuden kanssa on elettävä, tosin kokoelman rajaaminen (määrä, laatu) on aina ollut suositeltavaa, mutta erityisesti nykyään.
*)Asiasta lisää linkin artikkelissa (linkki).