Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta turkulaisen Teknillinen Porsliinitehdas Oy:n siirtymisestä Arabian omistukseen. Jostain syystä Turun tehtaan talousposliinin valmistus on jäänyt tuntemattomaksi jopa suurimmalle osalle turkulaisia. Tehtaan valmistaman teknillisen posliinin moni tietää mutta tehtaan valmistama talousposliini sekoitetaan toisen turkulaisen posliinikoristamon, Tehdas Lampisen koristelemiin astioihin.
Arabian toimitusjohtaja Carl Gustaf Herlitz oli pelännyt konkurssitilassa olevan Teknillinen Porsliinitehdas Oy:n ajautuvan saksalaisomistukseen ja muodostavan siitä uudelleen järjestelyjen ja asiantuntevan johdon avulla varteenotettavan kilpailijan. Syksyllä 1923 Herlitz sai ajettua yhtiökokouksessa Turun Porsliinitehtaan oston päätökseen. Arabialla oli tarkoitus sulkea Turun tehdas, myydä kiinteistöt ja käyttää näin vapautuvat varat ja kalusto omaan tuotantoonsa.
Heti Arabian ostettua Turun tehtaan, alkoi saksalainen posliinikartelli neuvottelemaan Arabian suurimpien osakkeenomistajien kanssa heidän osakkeidensa ostamisesta. Neuvottelujen päätteeksi keväällä 1924 Arabian osake-enemmistö siirtyi saksalaisomistukseen. Uusi johtokunta päätti jatkaa toimintaa Turussa. Turun tehdas sai aluksi saksalaisen johdon, toimitusjohtajanaan Max Wieland. Arabian johto, tärkeimpänä toimitusjohtaja, säilyi entisenä. Jotta vältyttäisiin tehtaiden väliseltä kilpailulta, sovittiin että Arabia valmistaisi ainoastaan talousposliinia ja Turun tehdas teknillistä posliinia.
Saksalaisjohdon osoittauduttua epäpäteväksi, sai Arabian toimitusjohtaja Herlitz johdettavakseen myös Turun tehtaan.
Maailmansotaa seuranneen laman seurauksena teknillisen posliini kysyntä romahti ja kannattavan tuotannon ylläpitämiseksi aloitettiin Turun tehtaalla myös talousposliinin valmistus vuonna 1927. Tämän tuotannon oli tarkoitus olla vain väliaikaista.
Talousposliinin valmistus Turussa loppui vuonna 1938 ja tehdas sai keskittyä kokonaan teknillisen posliinin valmistukseen.
Kuva: Turun Posliinitehdas valmisti astioita myös lapsille. Kuvassa O-mallin muki ja RA-mallin matala lautanen. Sarjaan kuului myös syvä lautanen. Koristeen nimi on Nerman ja suunnittelija ruotsalainen taiteilija ja kuvittaja Einar Nerman. Astiastoa valmistettiin vuosina 1927–1932.
Turkulaisen talousposliinin keräily
Jos turkulainen talousposliini on tuntematonta nykyisille turkulaisille, on se yhtä lailla tuntematonta keräilijöiden keskuudessa. Yleisesti on pidetty mahdottomana rakentaa kokoelmaa Turun tehtaan astioista. Turkulaisten astioiden keräilyyn pätee sama sääntö, mikä koskee kaikkea keräilyä: jotta voi kerätä jotain, on tunnettava keräilykohteen historia.
Historian tultua tutuksi, oivalsin että kaikki kauniit astiat ei välttämättä ole Arabian valmistamia. Vaikka Turun Posliinitehdas leimasi valmistamansa astiat harvoin tehtaan leimalla, pystyy ne tunnistamaan 100 % varmuudella Turussa valmistetuiksi. Turun Posliinitehtaassa oli tarkka laadunvalvonta ja jo astian valuvaiheessa valaja teki puumerkkinsä astian pohjaan. Näistä puumerkeistä tunnistaa leimattomankin astian Turussa valmistetuksi.
Kerrostaloyksiössä asuvalle on Turun Posliinitehtaan astioiden keräily kiitollinen kohde, sillä vaikka kerättävää löytyy melko hyvin, ei kokoelma vaadi suurta tilaa.
Suomalaisen esinehistorian kannalta turkulaisilla astioilla ei ole suurta merkitystä, sillä astioiden mallit olivat peräisin keski-euroopasta. Paikallishistoriallisesta näkökulmasta voi kokoelmaa pitää merkittävänä. Turkulainen talousposliini ansaitsee oman kokoelmansa, eikä sitä pidä sekoittaa Arabian tuotantoon kuten valitettavan usein näkee tehtävän.
Mikäli lukijoilla herää jotain kysyttävää Turun Posliinitehtaasta, vastaan mielelläni kysymyksiin: jarmo.sallinen@phnet.fi
Kansikuva: Turun Posliinitehtaan valmistama RO-mallin kahvikalusto, jota valmistettiin useilla eri koristeilla vuosina 1927-32
Teksti ja kuvat: Jarmo Sallinen