Minne menet, postimerkki? Tarra-arkkeihin?


Sain tavallisessa kirjeessä lähetyksen, jonka postimaksu oli pelkkä liimattava tarra (Otsikkokuva). Tarra on ostettu Helsingissä kumppanipostipisteestä. Tarrassa näkyy Postin logo, postimaksun oston päiväys sekä kellonaika, Suomi Finland sekä postimaksun määrä 2,1 €. Ei mitään viivakoodia tms. Lähettäjä näytti vakuudeksi kuittia ostotapahtumasta. Alla kuva ko. kuoresta ja postimaksun kuitista.

Kuva 2. Kirjekuori, jonka oikeassa alalaidassa tarra (postimaksulipuke). Oikealla postimaksun kuitti. Osoite- ja maksukorttitiedot peitetty.

Postista vahvistettiin, että tavalliselle kirjeelle ko. tarra käy, postimerkin sijasta.  Nimittävät sitä ”maksutarraksi”.

Tarra on aika samatoiminen kuin markka-ajan lopussa, euroajan alussa (v. 1982 – 2003) käytössä olleet automaatti-postimaksulipukkeet tai frankeerausmerkit, joissa käytännössä näkyi sama informaatio kuin tässä kuvan 2 maksutarrassakin, kuva 3.

Kuva 3. Markka-ajan postimaksulipukkeita. Keskimmäinen on liimattu ja leimattu sen ostokuittiin.

Postimaksulipukkeet on myös luetteloitu, Norma-luettelossa (linkki). Postimaksulipukkeiden kerääjät tapaavat säilyttää ostotapahtuman kuitinkin.

Toinen vaihtoehto voisi olla ns. vaakaleima, kuva 4. Kuvakaappaus on Martti Vihannon Postihistorian yleiskokoelmasta (linkki).

Kuva 4. Vaakaleima Martti Vihannon kokoelmasta.

Tosin voisi kuvitella, että tällaisia lähes pelkkää vaaleata pintaa sisältäviä papereita on kyllä kovin helppo väärentää, kun vain panee skannerin laulamaan? Ja tulostaa skannauksen tarra-arkille.

Ennen kaikkea, tämä on yksi vaihe lisää, kun postimerkin käyttö kirjeissä kaventuu. Olen kirjoittanut tästä kehityksestä aiemmin (linkki).


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *