Hyvien suhdanteiden aikana, jotka Ruotsissa 1870-luvun alussa vallitsivat, alettiin ruukinpatruuna Robert Almströmin johtaman Rörstrandin posliinitehtaan taholla suunnitella posliinitehtaan perustamista Suomeen. Osittain sen vuoksi, ettei täällä ollut merkittävää kotimaista kilpailua, osittain taas sen vuoksi, että Suomessa sijaitsevan posliinitehtaan avulla toivottiin päästävän venäläisille markkinoille. Näiden suunnitelmien tuloksena oli, että kauppias Gustaf Halldin helmikuun 1. päivä 1873 sai vuokraoikeuden Helsingin kaupungin alueella sijaitsevaan Arabia-nimiseen huvilaan n:o 4 Vanhassakaupungissa, sekä siihen liittyvään Kaanaanmaa-nimiseen niittyyn. Huhtikuun 30. päivänä hän oli Helsingin maistraatilta saanut luvan ja oikeuden perustaa tehtaan ja harjoittaa kaikenlaisten posliini-, fajanssi ja savituotteiden valmistusta. Kun Rörstrand oli näiden anomusten takana ja myös rahallisesti avusti Halldinia, siirrettiin oikeudet yhtiölle, joka sai Keisarillisen Senaatin lupakirjan saman vuoden marraskuun 25. päivänä. Seuraavan vuoden helmikuun 7. päivänä maistraatti myönsi vuokraoikeuden alueeseen sekä Arabia-huvilaan vuoteen 1880, josta vuosittain oli maksettava vuokraa 600 mk ja kaksi tynnyriä ruista, ja myöhemmin vuoteen 1910, jolloin vuokra oli 1500 mk ja viisitoista tynnyriä ruista vuodessa.
Vuoden 1873 lopussa tehtiin sopimus tarvittavien rakennusten rakentamisesta ja rakennustyöt alkoivat niin nopeasti, että tuotanto voitiin aloittaa jo syksyllä 1874.
Kuva. HBL kertoi syyskuussa 1874 Arabian posliinitehtaan rakennustöiden edistymisestä.
Helsingissä oltiin kiinnostuneita tulevasta posliinitehtaasta. Hufvudstadsbladet kertoi syyskuussa 1874 rakennustöiden edistymisestä. Siihen mennessä oli rakennettu yksi raakatavaran polttouuni ja yksi lasitetun tavaran polttouuni, sekä 3-kerroksinen tehdasrakennus. Ensimmäinen lautanen muovattiin lokakuun 24. päivä ja ensimmäinen uuni sytytettiin marraskuun 2. päivä.
Arabian ensimmäiseksi johtajaksi nimettiin J. H. Hernelius, joka aikaisemmin oli ollut Rörstrandin palveluksessa.
Rörstrandissa oltiin tehdasta Suomeen suunniteltaessa toivorikkaita, ja tehtaan tuotteille odotettiin hyvää menekkiä. Nämä toiveet ei kuitenkaan täyttyneet. Myynti kohtasi ensimmäisinä vuosina vaikeuksia, vaikka se parani vuonna 1876 antaen uusia tulevaisuudentoiveita, se aleni jälleen seuraavina vuosina huomattavasti, pysyen koko vuosikymmenen ajan alhaisena. Myöskään myynti Venäjälle ei täyttänyt niitä toiveita, joita nämä markkinat olivat herättäneet. Korkeat tullit ja pienet tullivapaat tuontikiintiöt ehkäisivät tämän myynnin kehityksen. Tosin Arabia vuonna 1879 sai lisätyksi tullivapaata kiintiötä, mutta vuonna 1877 puhjennut Turkin-sota vaikutti haitallisesti Venäjälle solmittuihin suhteisiin.
Koska Arabian toiminnan tulos ei ensi vuosinaan vastannut odotuksia, alettiin vakavasti harkita Arabian irroittamista Rörstrandista ja suomalaisen yhtiön perustamista, jossa Rörstrandilla kuitenkin olisi edelleen määräämisvalta. Marraskuussa 1883 saatiinkin eräiltä suomalaisilta liikemiehiltä tarjous suomalaisen yhtiön perustamisesta, jolloin ostohinnaksi oli määrätty 943621, 17 markkaa. Rörstrandin kanssa keväällä 1884 käytyjen lisäneuvottelujen jälkeen pidettiin yhtiön perustava kokous saman vuoden lokuun 20. päivänä. Jo aikaisemmin, heinäkuun 13. päivä oli senaatti vahvistanut Arabia Aktiefabrikin yhtiösäännöt ja väliaikainen hallitus nimitetty. Yhtiön osakepääomaksi vahvistettiin 1 milj. mk, josta Rörstrand merkitsi 1800 osaketta, kokonaismäärän ollessa 2000 osaketta.
Arabiassa, joka siis nyt 10-vuotisen toimintansa jälkeen oli muuttunut kotimaiseksi yritykseksi, oli näinä vuosina valmistettu pääasillisesti valkoista ja yksiväristä fajanssia sekä vuodesta 1877 pienissä määrin oikeata posliinia.
Tänä aikana vaihteli Arabian työntekijäin lukumäärä 80–120 henkilöä, joista 15–20 oli tullut Rörstrandista. Muutamia posliinimaalaajia oli niin ikään tullut tehtaaseen Ranskasta.
Ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa Arabia osallistui menestyksellisesti kansainvälisiin näyttelyihin vuonna 1878 Pariisissa ja vuonna 1882 Moskovassa.
Arabian ensimmäinen johtaja H. Hernelius jätti toimensa vuonna 1881 ja tehtaan johtajaksi tuli herra Gustaf Herlitz ja hänen mukanaan alkoi se kausi Arabian historiassa, joka aina tulee liittämään Herlitzin nimen Arabiaan.
Lue tästä Arabia 150 vuotta -sarjan toinen osa »
Kansikuva. Arabian Posliinitehdas 1880-luvulla.
Teksti: Jarmo Sallinen