Euron arvoista valuuttaa kolikoina ja seteleinä ei kerätä pelkästään poikkeustilanteisiin varustautumista varten. Sitä harrastetaan myös numismaatikkojen parissa. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, numismaattista keräilyarvoa sisältyy kiertämättömiin kohteisiin, eli ei käytössä olleet rahat. Paljain sormin käsittely näkyy uuden kolikon pinnassa varsin välittömästi ja setelinkin varsin pian. Olen käyttänyt kiertäneistä rahoista nimitystä ”lompakkolaatu”. Otsikon kuvassa näkyykin, kuinka kiertämättömät käyttöjuhlarahat on säilötty kovamuovisiin kapseleihin, jotka kapseloidut kolikot taas asetettu säilytykseen tarkoitetulle alustalle. tiettyyn keräilijän haluamaan järjestykseen.

Ilta-Sanomat on uutisoinut asiasta syksyllä 2022 peräti kolmen artikkelin verran. Seuraavassa omat tiivistelmäni artikkeleista ilmestymisjärjestyksessä.

Juttu 1 (julkaistu 25.11.2022): ” Tarkista 2 euron kolikkosi – se voi olla yllättävän arvokas” (linkki).

Juttu alkaa esimerkillä, jossa kirpputorilta vaihtorahana käteisen rahan käyttäjä sai Suomen Hallitusmuoto 2019 sekä Emu 10 vuotta käyttöjuhlarahat nimellisarvoiltaan 2 €. Kuinka Hallitusmuodosta kiertämättömänä voi saada 15 € ja lompakkolaatuna 5 €. Monesta muustakin kiertämättömästä käyttöjuhlarahasta saa yli sen nimellisarvon, mutta lompakkolaatuna ne eivät ole juurikaan yli sen. Vuoden 2004 ns. risurahasta saa kiertäneenäkin 15 € ja kiertämättömänä 30 – 40 €.

Vihjeenä on kerätä näitä erikoisen näköisiä talteen ja tarkistaa niiden laatu ja alkuperä. Ei kannata kuitenkaan käytännössä odottaa loton päävoiton kokoisia onnenpotkuja.

Juttu 2 (julkaistu 5.12.2022): ”Tällainen 2 euron kolikko on yli 3 000 euron arvoinen” (linkki).

Jutussa kuvataan mm. kuinka pankkiautomaatista nostettu pakkasileä seteli voi olla sarjanumeroltaan harvinainen, eli numismaattiselta keräilyarvoltaan nimellisarvoaan selvästi arvokkaampi. Todella hyvällä onnella tällaisen kohteen voi löytää, kunhan huomaa tarkistaa numerokoodit. Yleisemmin niitä liikkuu keräilytapahtumissa ja huutokaupoissa. Jutussa mainitaan esimerkkejä harvinaisista sarjanumeroista ja ohjeet, mistä ne setelistä voi löytää.

Eurokolikoiden osalta esitellään ns. käyttöjuhlarahoja kuten Suomen hallitusmuoto v. 2019 ja Risuraha 2004, jotka lompakkolaatunakin ovat nimellisarvoaan 2€ arvokkaampia. Erityisesti esitellään kaikista arvokkain Monacon Grace Kelly 2007, jota ei tosin kiertäneenä lompakoista löydä.

Kaikki vanhatkaan setelit eivät automaattisesti ole arvokkaita, vaan asiaan vaikuttaa mm. julkaisumäärä, paljonko kohteita on säilynyt sekä yksittäisen kohteen kunto.

Juttu 3 (julkaistu 13.12.2022): ”Uskomaton tuuri kauppa­reissulla kruunasi Juuson, 20, kokoelman – lojuuko sinunkin lompakossasi aarre?” (linkki).

Tarina kertoo kaupan kassana työskentelevästä Juusosta, joka on kerännyt talteen käsiensä kautta kulkeneita 2 € käyttöjuhlarahoja yli 500 kpl ja hänellä kävi tuuri löytää vuoden 2004 risuraha, joka on mainittu edellisissäkin jutuissa. Kiertäneiden käyttöjuhlarahojen talteen kerääjiä löytyy Suomesta ja ympäri Eurooppaa eurovaluuttamaista. Mutta numismatiikkaan lasketaan yleensä kiertämätön laatu, suhteellisen uuden eurovaluutan rahojen kohdalla.

Jutussa kerrataan em. jutuissa olleita vinkkejä sekä suositellaan maksamaan käteisellä, jotta haltuunsa jonkun tarkistusta tarvitsevan kohteen voi löytää. Siinä myös muistutetaan, että kerätyt rahat ovat aina vähintään nimellisarvonsa arvoisia.

Vuonna 2021 Iltalehti uutisoi myös aiheesta, mm.  julkaisten listan arvokkaimmista eurokolikoista, otsilkolla ”Tuhansien eurojen kolikot” (linkki). Juttu on tosin maksumuurin takana.

Suomen Numismaattisen Yhdistyksen Eurokerhon jäseniä on haastateltu em. linkkien lehtijutuissa. Eurokerho on julkaissut esittelyvideon keräilyharrastuksestaan (linkki), joka taas perustuu kerhon esitelmiin (linkki) sekä SNY tietopankkiin (linkki), jossa löytyy yksityiskohtaiset luettelot ja tiedot eurokolikoiden ja setelien kohteista.

Yleisenä huomiona jutuista voi todeta, että ne kannustavat keräilemään myös uusia eurovaluutan käteiskohteita numismaattisessa mielessä. Toisaalta jutuista välittyy narratiivi ”Tarkista löytyykö lompakostasi/kotoasi tämä aarre”, mikä skenaario on sinänsä varsin epätodennäköistä. Mutta tyyli otsikoida näin kuulunee mainostuloista ja klikkauksista elävän nettijournalismin pelisääntöihin.