Kroatiasta on tullut uusin ja samalla kahdeskymmenes euroalueen jäsen. Maa ottaa euron käyttöön 1.1.2023. Euron ja Kroatian aiemman rahayksikön kunan väliseksi muuntokurssiksi on vahvistettu 7,53450 kunaa yhtä euroa kohden.
Uuteen rahayksikköön siirtyminen aktivoi myös keräilijöitä: euroa käyttävillä mailla kolikoiden arvopuolet ovat identtisiä, mutta kuvapuolen eli nk. kansallisen puolen suunnittelu on maakohtaista. Euroseteleissä ei ole maakohtaisia kuvituseroja.
Kroatian eurokolikoiden teemat ovat seuraavat:
2 euroa: Kroatian kartta. Suunnittelu: Ivan Šivak.
1 euro: Näätä, jonka taustalla kroatialainen shakkilauta. Eläinaihe on valittu Kroatian aiemman valuutan kunan myötä: kroatian kielen ”kuna” tarkoittaa näätäeläintä, jonka nahkaa käytettiin maksuvälineenä keskiajalla. Suunnittelu: Ivan Domagoj Račić.
10, 20 ja 50 senttiä: Nikolai Tesla (10.7.1856–7.1.1943), serbialais-yhdysvaltalainen fyysikko ja keksijä. Suunnittelu: Ivan Domagoj Račić.
1, 2 ja 5 senttiä: glagoliittinen eli vanha slaavilainen kirjain. Suunnittelu: Maja Škripelj.
Aivan ongelmitta uuden kolikkosarjan suunnittelu ei sujunut, sillä euron kolikkoon hahmotellun näätäeläimen epäiltiin olevan kopio brittiläisen Ian Leichin ottamasta valokuvasta. Näätä jäi kuitenkin lopulta kolikon kuvateemaksi pienin muutoksin alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.
Kroatian siirtyessä eurovaltioksi 1.1.2023 jää sen aiempi valuutta kuna pois käytöstä. Valuutan vaihtuminen kiinnostanee monia seteli-, kolikko- ja aihekeräilijöitä myös eurokeräilyn ulkopuolella. Kun valuutta vaihtuu uuteen, suljetun sarjan keräily muodostaa selkeän raamin: alku- ja loppupään.
Valuuttana kuna oli käytössä toisen maailmansodan aikaan, kun nukkevaltio Nezavisna Država Hrvatska, Itsenäinen Kroatian valtio oli toiminnassa. Seteleitä ja kolikoita julkaistiin vuosina 1941–1943. Uudelleen kuna otettiin käyttöön Kroatian itsenäistyttyä Jugoslaviasta, mutta käytössä oli ensin dinaari (1991-1994).